Kirjoittajalta <span class="vcard">Pekka Rautio</span>

Vantaan Kytöpuiston koulun surulliset tapahtumat ovat nostaneet taas koulukiusaamisen- ja väkivallan keskusteluun. Tässä muutama ajatus ja ehdotus turvallisemman koulun kehittämiseksi.

Lapset ovat peilikuva meistä aikuisista ja siitä yhteiskunnasta, jonka olemme heille luoneet. Lasten asenteet ja teot kumpuavat kodeista, ympäröivästä yhteiskunnasta ja koulujen toimintakulttuurista. Jokainen meistä voi siis vaikuttaa tähänkin asiaan omalla olemisellaan tässä maailmassa. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.

Tässä kirjoituksessa keskityn kuitenkin kouluun. Turvallinen koulu on kodin lisäksi koko oppimisen ja kasvatuksen kivijalka. Pelko estää tehokkaasti oppimisen ja tasapainoiseksi ihmiseksi kasvamisen. Valitettavasti fyysinen ja henkinen väkivalta on todellisuutta monessa koulussa. Nostan tässä esille kaksi asiaa, jotka ovat vaikuttaneet nykytilanteeseen ja joiden avulla voimme myös korjata tilannetta.

  1. Inkluusio

Nykyisen suomalaisessa koulussa noudatetaan inkluusion periaatetta. Se tarkoittaa sitä, että myös paljon tukea tarvitsevat oppilaat opiskelevat tavallisissa luokissa. Erityiskouluista on luovuttu monissa kunnissa lähes kokonaan ja erityis- ja pienluokkia on vähennetty. Ajatuksessa on paljon hyvää mutta toimiva inkluusio tarvitsee kunnolliset resurssit. Inkluusio voi olla toimiva systeemi, mutta se on kunnolla toteutettuna kalliimpi kuin perinteinen erityisluokkia käyttävä järjestelmä.

Yksi luokanopettaja ei yksinkertaisesti voi hallita suurta lapsiryhmää, jos mukana on useita paljon apua tarvitsevia oppilaita. Opettaja väsyy mahdottoman urakan edessä, koulusta kiinnostuneet oppilaat eivät saa työrauhaa tai tarvitsemaansa tukea. Käytöshäiriöinen lapsi leimautuu tavallisella luokalla helposti häiriköksi. Levottomuus ja väkivallan uhka ei edistä kenenkään oppimista tai koulussa viihtymistä. Jatkuvan stressin ja pelon on todettu vaikuttavan negatiivisesti jopa aivojen kehitykseen. Monesti turvallinen erityisluokka on parempi vaihtoehto kaikille.

Tässä on mietinnän paikka päättäjille. Jokaisessa Suomen kunnassa on tällä hetkellä kovat säästöpaineet. Ryhmäkokojen kasvattaminen ja kouluavustajien vähentäminen tulee olemaan monella leikkauslistalla. Valitettavasti niin tekemällä teemme tilaa myös kiusaamiselle ja kouluväkivallalle. Eduskunnan tulisi kirjata lakiin opettajamitoitus, jossa määritellään kuinka monta oppilasta voi yhtä opettajaa kohti olla. Ryhmäkoon merkitys oppimistuloksiin, myöhempiin opintoihin ja jopa tuloihin on osoitettu useissa tutkimuksissa. Tässä asiassa ei saa olla eroja eri kuntien välillä. Lapsilla tulee olla oikeus samantasoiseen kouluun joka puolella Suomea.

Myös erityisluokkien ja koulujen lisäämistä tulee vakavasti harkita.

  1. Koulujen toimintakulttuuri, tosiasioiden tunnustaminen ja toiminta

Toinen asia on koulujen toimintakulttuuri. Olen saanut itsekin viestejä vanhemmilta, joiden lapset ovat kokeneet väkivaltaa tai häirintää koulussa mutta koulu on vähätellyt tai kieltänyt koko asian. Jokainen tapaus pitää tutkia ja ottaa tosissaan. Se voi olla työlästä ja vaikeaa mutta se pitää vaan tehdä. Ikävien asioiden kieltäminen tai kaunistelu ei johda mihinkään hyvään. Presidentti Paasikivi sanoi: ”Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku”.

Tämä asia vaatii selkeitä linjauksia opetusministeriöltä ja kunnilta. Tarvitaan yhteiset pelisäännöt koko maahan, koulutusta rehtoreille ja opettajille sekä tilanteen jatkuvaa seurantaa. Lopuksi meidän pitää muuttaa yksi asenne. Se, että kaikki näyttää ulospäin hyvälle, ei saa olla sulka hattuun. Sen sijaan meidän pitäisi arvostaa ja jopa palkita ongelmien tunnustamisesta ja määrätietoisesta puuttumisesta niihin.

Ps. Kuuluisin ja surullisin esimerkki totuuden kaunistelusta on kiinan suuri nälänhätä(1959-1961), jossa kuoli kymmeniä miljoonia ihmisiä, koska hallinto ja virkamiehet halusivat kätkeä ja kaunistella ongelmia ja tehtyjä virheitä. Me pystymme parempaan.

Share This:

Blogi

Olemme kaikki maksaneet kovan hinnan jo epidemian ensimmäisestä vaiheesta. Pelkästään Suomen valtio ottaa velkaa tänä vuonna 20 miljardia(valtion budjetti yleensä 55-57 miljardia/vuosi) Koronasta selviytymiseen. Se on historiallisen suuri investointi puhumattakaan EU:n valtavasta 750 miljardin elvytyspaketista, josta myös maksamme osamme. Olemme siis jokainen sijoittaneet tähän peliin jo nyt monta tonnia. Se on jo hyvä syy pitää huolta, ettei se ole mennyt hukkaan. Nyt voimme tehdä kaikki jotain konkreettista toistemme, maamme ja koko maailman eteen. Suomalaisille on annettu paljon vapautta ja käytännössä kaikki pakottavat rajoitukset on purettu. Se tarkoittaa sitä, että meihin luotetaan ja meidän pitää olla sen luottamuksen arvoisia. Tässä vaiheessa me kaikki jo tiedämme, miten tauti leviää ja miten sen leviäminen estetään. Nyt vaan toimitaan niin ja otetaan kaikki keinot käyttöön, joilla peli voidaan voittaa mahdollisimman pienillä vaurioilla. Vaihtoehtona on uusi lockdown ja kaikki sen seuraukset. Onko meillä edes varaa toiseen näin massiiviseen talouden tukemiseen?

Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme, ettei kaikki tähän asti tehty olisi turhaa. Se voi tarkoittaa epämukavuuksia ja joistain asioista luopumista. Meidät on haastettu. Nyt on tilaisuus tehdä pieniä sankaritekoja!

#korona #koronasuomi

Share This:

Blogi

 

Pandemia on pakottanut koko koulutuksen keksimään uusia tapoja oppia ja opettaa. Kyseessä on lähihistoriamme suurin koulutuksen uudistus, joka syntyi hetkessä paineen alla improvisoiden ilman vuosien virkamiestyötä. Uudet tavat käydä koulua etänä ovat tulleet suoraan parhailta asiantuntijoilta eli opettajilta itseltään. Ponnistus on ollut valtava mutta vaihtoehtoja ei ole ollut. Akuutin kriisin jälkeen nämä innovaatiot ja käytänteet tulee purkaa ja analysoida hyvin, jotta niitä voidaan hyödyntää myös jatkossa. Kriisi on mahdollisuus katsoa tapojamme uusin silmin. Etäkoulun parhaat palat voivat olla osa lähikoulua. Tälläinen analyysi ja sen hyödyntäminen vaatii kuitenkin aikaa sekä työrauhaa kouluille ja koko sektorille.

Hallitus on tekemässä suurta toisen asteen koulutusuudistusta, jossa yhdistyy oppivelvollisuuden pidentäminen ja toisen asteen maksuttomuus. Tämä tietää uutta suururakkaa oppilaitoksille. Opettajat, lukioiden rehtorit ja Suomen lukiolaiset ovatkin vedonneet opetusministeriin ja hallitukseen, että ottaisimme aikalisän uudistusten suhteen. Nyt tarvitsemme tukea ja aikaa, emme lisäkuormaa.

Oppivelvollisuuden pidentämistä perustellaan sillä, että työmarkkinoilla tarvitaan osaajia ja Suomi tarvitsee koulutustason nostoa. Molemmat ovat kannatettavia asioita mutta oppivelvollisuuden nosto on kallis ja byrokraattinen väline ongelmaan, johon on olemassa parempiakin täsmälääkkeitä. Pakko on huono kannustin nuorille aikuisille, jos on jo ehtinyt pudota kyydistä. Tuki on tärkeämpää ja sitä annetaan jo nyt monin eri tavoin. Parasta lääkettä tässäkin asiassa on ennaltaehkäisy ja panostukset perusopetukseen, että tarvittavaa tukea on saatavilla koulupolun alusta saakka.

Kriisi on näyttänyt myös digitaalisten oppimisympäristöjen ja materiaalien tärkeyden. Tarvitsemme digitaalisen kaikille suomalaisille avoimen oppimisympäristön, joka sisältää kaikki perusopetuksen ja toisen asteen oppimateriaalit ja jonne opettajat ja alan toimijat voivat lisätä omia tuotteitaan ja oivalluksiaan. Tämä helpottaisi myös lisätukea ja täydennyskoulutusta tarvitsevia.

Tällainen kansallinen oppimiskirjasto tekisi toisesta asteesta maksuttoman tavalla, joka hyödyttäisi koko yhteiskuntaa.

Share This:

Blogi

Aluksi väitän, että tämän kevään etäkoululla on ollut enemmän positiivisia kuin negatiivisia vaikutuksia kouluun, oppimiseen ja ennen kaikkea koko koulun tulevaisuuteen. Pakko on hyvä kannustin ja nyt pakon edessä opettajat ja koulut ovat synnyttäneet hetkessä kokonaisen uuden pedagogian lajin, josta saamme paljon työkaluja myös tulevaisuuden koulun kehittämiseen. Kevät oli tälle kokeilulle täydellinen ajankohta mutta syksyllä on jo pakko palata lähiopetukseen. Uudet ekaluokkaiset, uudet ryhmät, opettajat ja oppilaat eivät voi aloittaa uutta lukuvuotta etänä.

Suurelle osalle etäkoulu on sopinut hyvin. On voinut keskittyä ilman häiriöitä ja tai esim. kiusaamista itse opiskeluun ja kehittää itseohjautuvuuden tärkeää taitoa. Tämä antaa mahdollisuuden keskittää resursseja juuri niihin oppilaisiin, joilla on eniten haasteita.

Jos kouluja avataan, se koskisi todennäköisesti kahta viimeistä viikkoa ja sillä ei olisi suurimman osan kohdalla juuri merkitystä oppimisen kannalta. Sisällöt on jo opiskeltu ja arvioinnit tehty. Tässä konkreettinen ehdotus niille viikoille:

Suurin osa jatkaa itsenäistä työskentelyä opettajien keskittyessä tukemaan heitä, joiden haasteet ovat suurimmat. Tämän voisi tehdä harkinnan mukaan myös lähiopetuksessa. Jos 20 oppilaan luokalta kutsutaan viisi oppilasta työskentelemään opettajan tukema kouluun, se pystyttäisiin järjestämään suhteellisen turvallisesti. Turvavälit, eri tilat, porrastetut ajat, sään salliessa ulkona…Keinoja on paljon. Monien kohdalla tukea voitaisiin antaa myös etänä.

Koulujen laajamittaisessa avaamisessa on paljon hävittävää ja vähän voitettavaa. Se olisi sosiaalisessa mielessä kivaa ja varmasti monille tärkeääkin. Niin olisi toisaalta kesätapahtumatkin ja vierailut isovanhempien luokse. Kaikkea ei voi nyt saada.

Muutamat suomalaiset lääkärit ja asiantuntijat ovat ehdottaneet, että olisi hyvä saada vähiten vakavia oireita saava väestönosa eli lapset sairastamaan Korona ennen syksyä. Tämä perustuu laumasuojan ajatukseen. WHO tiedotti eilen erittäin painokkaasti, ettei ole mitään todisteita koronan sairastamisen tuomasta immuniteetista. Myös arviot lasten roolista tartuttajina ovat vielä hataralla pohjalla. Koulujen avaaminen tehtäisiin siis täysin mututiedon ja arvailun varassa. Ruotsisssa yhden koulun opettajista sairastui 10 ja yksi kuoli, jonka jälkeen koulu suljettiin. Hokkaidon saarella virus oli jo häviämässä, kunnes koulut avattiin ja rajoituksia purettiin. Seurauksena virus levisi nopeasti koko yhteisöön ja Hokkaidosta tuli Japanin ensimmäinen paikka, jonne julistettiin hätätila.

Tämän hetken tietojen perusteella koulujen avaaminen olisi vastuutonta ja typerää. Meidän pitää nyt oppia lisää viruksesta ja valmistautua ensi syksyyn, jotta voimme aloittaa lähikoulun mahdollisimman turvallisesti. Kesäloma antaa meille jatkoaikaa. Nyt ei kannata hätäillä!

Share This:

Blogi

Tällä viikolla Korona on vaikuttanut meistä jokaiseen. Itse lähdin vielä maanantaina aika luottavaisella mielellä opiskelijoiden kanssa Osloon. Tilanne muuttui kuitenkin nopeasti ja lopulta päädyimme tulemaan etuajassa takaisin Suomeen. Kotona minua odotti peruutusviestien tulva. Kaikki keikat ja tilaisuudet, joissa olin joko muusikon tai tuottajan roolissa peruttiin koko kevään osalta. Tänään tuli viesti, että Vantaan lukiot siirtyvät etäopetukseen.

Ainakin seuraavat viikot kotini on kirjaimellisesti linnani ja nyt on pitkästä aikaa mahdollisuus miettiä tapojaan tehdä työtä ja olla tässä maailmassa.

Maailman ongelmat kuten Korona ovat yhteisiä ja myös ratkaisut niihin löydetään yhdessä. Jos koko kaupunki palaa niin aita oman talon ympärillä ei paljoa auta. Sen sijaan yhteisillä toimilla turvallisuuden ja vakauden eteen voidaan parantaa kaikkien elämää. Yhteistyö vaatii toistemme kuuntelemista, yhteisen maaperän etsimistä, kunnioitusta ja joustavaa mieltä.Tämä on ihmiskunnalle kasvun ja näytön paikka. Kriisi näytti taas, että moni asia vaatii päivittämistä ja uudistamista.

Olemme aivan liian haavoittuvaisia globaalin talouden häiriöille. Voimme miettiä, kannattaako kaikki lääkkeet, ruoka, komponentit… valmistaa siellä missä se on halvinta vai olisiko lähituotanto jossain asioissa parempi? Mitä jos nostaisimme yhteisen hyvän prioriteettilistallamme hieman korkeammalle.

Tarvitsemme uuden globaalin talousopin 2.0, joka palvelee muitakin päämääriä kuin rahan tekemistä.

Digitaalisuus mahdollistaa paikasta ja ajasta riippumattoman työskentelyn ja opiskelun. Valmiudet ja tekniikka on olemassa mutta ihmiset ovat tapojensa orjia ja hitaita muuttamaan rutiineja. Nyt on hyvä syy siirtyä digitalisaatiossa sanoista tekoihin ja ottaa kaikki hyöty irti teknologian antamista mahdollisuuksista. Antiikin Kreikassa orjat mahdollistivat etuoikeutetuille helpohkon elämän. Koneet, robotit ja digitalisaatio voivat olla meidän orjiamme ja tehdä elämästämme helpompaa. Ihminen ei ole vielä valitettavasti uskaltanut ottaa isännän roolia ja määritellä itse, mitä on hyvä elämä ja mikä on teknologian rooli siinä.

Myös hallitusten, firmojen ja muiden organisaatioiden visiot ja strategiat joutuvat tulikokeeseen. Nyt näemme mitä sanat tarkoittavat. Onko työtekijöiden hyvinvointi tärkeää, saavatko he tukea ja arvostusta? Miten yhdenvertaisuus tai tasa-arvo toteutuvat? Mitä tarkoittaa, että kaikista pidetään huolta ja ketään ei jätetä yksin?Kaikki nämä periaatteet maksavat kriisiaikoina, mutta uskon, että niistä kannattaa maksaa.

Toivon, että tämä kriisi opettaa meille toisten huomioon ottamista ja yhteen hiileen puhaltamista. Ehkä eniten tässä maailmassa minua liikuttaa se, että joku ojentaa vapaaehtoisesti auttavan kätensä, kun sitä tarvitaan.

Juuri nuo ihmisten pienet ja arkiset ystävällisyyden ja avuliaisuuden osoitukset pitävät tämän maailman kuosissa silloin, kun se uhkaa muuten hajota.

Pidetään huolta toisistamme!

Share This:

Blogi

Valtuusto päättää tänään Vantaan ratikkahankkeen jatkosta. Tässä oma kirjoitukseni aiheesta:

https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/822231-mielipide-onko-vantaalla-varaa-olla-rakentamatta-ratikkaa

Share This:

Blogi

Koomikko pyytää huonoa vitsiään anteeksi=kielletään huumori/kaikkien pitää pyytää kaikkea anteeksi

Oululainen professori ottaa Mannerheimin kuvan seinältä=Salaliitto/kielletään isänmaallisuus

Yksi ravintola lopettaa naudanlihan käyttämisen kannattamattomana=Suomalaisuus on uhattuna/kielletään lihansyönti

Homma menee jotenkin näin: Yksittäinen asia tai kommentti työnnetään törkygeneraattoriin, jossa siitä perataan pois häiritsevät faktat ja näkökulmat. Sieltä se syötetään suoraan kaaoksesta voimansa saavan kansanvillitsijän lapaan. Hän vetää kiekon maaliin nasevien saatesanojen kanssa:”Mikään ei ole enää pyhää, kohta kaikki kielletään, Suomea ei enää kohta ole jne”…Osa kansasta hurraa ja yhtyy raivoon. Osa katsoo sivusta ja osa haluaisi sanoa jotain, mutta ei uskalla, koska tietää mitä siitä seuraa

Onko kaikki tai oikeasti kielletty? Velvoittaako Peteliuksen anteeksipyyntö koko ihmiskuntaa ja kuuluuko se edes kenellekään muulle kuin asianomaisille? Saako lihaa vielä syödä ja ottaa lasin maitoa kyytipojaksi?

Kun katson Suomea tänä sunnuntaina, niin huomaan, että kauppojen hyllyt ovat täynnä liha- ja maitotuotteita, auto löytyy melkein joka pihasta, huumoria, rajuakin, on enemmän tarjolla kuin elämässä ehtii katsoa. Mannerheimkin ratsastaa kunniapaikalla Kiasman edessä. Ihmiset voivat edelleen itse valita, miten elämäänsä elävät. Suurin muutos taitaa olla se, että valinnanvaraa on enemmän kuin koskaan niin kaupan hyllyllä kuin maailmankatsomuksissa.

Maailma muuttuu nopeasti ja yhtenäiskulttuurin aika on ohi. Yhden valtion sisällä on monia kulttuureja, enkä tarkoita etnisyyttä. Suomalaisella voi olla paljon enemmän yhteistä toisella puolella maailmaa asuvan ihmisen kuin oman naapurinsa kanssa.

Verkko mahdollistaa verkostoitumisen yli maiden rajojen. Maailmanlaajuiset suuret ideologiat; ympäristötietoinen liberalismi ja konservatiivinen kansallismielisyys joutuvat kuitenkin elämään saman katon alla täällä Suomessakin. Globaalit mittasuhteet kärjistävät vastakkainasettelua ja kaaoksesta hyötyvät tahot kaatavat bensaa liekkeihin.

Lisäksi sukupolvien kuilu voi hyvin ja kasvaa. Liha, maito, uskonto, auto ja moni muu asia, josta tälläkin hetkellä riitelemme koetaan osaksi monen elämäntyyliä ja identiteettiä. Sitten on olemassa nuorempi sukupolvi, jolle nuo asiat näyttäytyvät toisenlaisina. Halutaan muutosta ja kehitystä.

Millainen on tulevaisuutemme jos liberaali ja konservatiivi, nuori ja vähän vanhempi eivät voi keskustella toistensa kanssa ilman ivaa, vähättelyä ja tahallista väärinymmärtämistä. Mitä voimme odottaa lapsiltamme, jos aikuiset yksinkertaistavat, kärjistävät ja ovat armottomia toisiaan kohtaan.

Vanha periaate poliittisessa debatissa ”Asiat riitelee, ei ihmiset” on ajankohtaisempi kuin aikoihin. Paras argumentti voittakoon!

On tutkittu tosiasia, että ihmiset uskoo melkein mitä vaan, jos viesti tulee omilta ja se vahvistaa omia näkemyksiä. Ihminen myös torjuu epämiellyttäväksi koetusta lähteestä tulevan tiedon vaikka se olisi kuinka tutkittua. Tästä pelottava esimerkki on verkossa liikkuva manipuloitu keskustelu eduskunnan kyselytunnilta Halla-ahon ja Maria Ohisalon välillä. Video oli viikon klikkihitti! Peli on kovaa ja likaista! Lähdekriittisyys on välttämätön kansalaistaito! Myös omia ajatuksiaan ja tottumuksiaan olisi hyvä joskus kyseenalaistaa.

Olemme nyt koulun pihalla. Kiusaajien joukko on ottanut vallan. He ovat vähälukuisia, manipuloivia, pelottavia ja kovaäänisiä. Heikkous palkitaan ivalla ja väkivallalla. Tilanne ja ryhmän paine tempaa osan mukaansa. Osa yhtyy kiusaamiseen ja toiset katsovat hiljaa vierestä. Me olemme nyt tässä.

Ehdotan vallankumousta! Meitä on enemmän. Puhalletaan peli poikki ja otetaan piha takaisin!

Ps. Harva on 100% konservatiivi, liberaali, maalainen, kaupunkilainen, vassari, suvakki, suvaitsematon, viherpiipiipertäjä, porvari, nuori, vanha…. Ihmiset mahtuvat aika huonosti määritelmien alle ja meillä on aina enemmän yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä. Me olemme loppujen lopuksi haluinemme, toiveinemme ja pelkoinemme aika samanlaisia.

#meollaan1 #jotainrajaa

Share This:

Blogi

Raha on valtaa, joka säilyy vaalikausien yli ja johon on vaikea puuttua kansanvallan ja demokratian keinoin. Alustataloudessa(Amazon, Google, facebook, Netflix, Spotify), joku keksii palvelun, jossa se tarjoaa muiden tekemiä tuotteita. Kärjistetysti voi sanoa, että Netflix korvasi videovuokraamot, Spotify levykaupat ja Amazon lähes kaiken. Tekniikka kehittyy ja uudet ideat syövät vanhat. Se on kehityksen hinta. Alustatalouden ongelma on vallan ja vaurauden voimakas keskittyminen. Jos ennen kymmenet tuhannet levykaupat työllistivät satoja tuhansia ihmisiä, Spotify työllistää kymmeniä. Sama kaava toimii muillakin aloilla. Kun yksi alustatalouden toimija kasvaa riittävän suureksi, sen kanssa on käytännössä mahdoton kilpailla ilman valtavia muskeleita.  Sama koskee robotiikkaa ja tekoälyä. Yksi startup-yritys tai innovaatio poistaa kokonaisen toimialan ihmisten työmarkkinoilta. Kehitys on vääjäämätöntä ja se voi tuoda koko ihmiskunnalle hyvinvointia ja vaurautta tai vähentää niitä. Jos emme tee mitään, raha, valta ja omistus keskittyy entisestään ja suurin osa ihmistä jää osattomaksi kehityksen tuomasta hyvästä. Yksi tämän hetken tärkeimpiä talouspoliittisia kysymyksiä on, miten suhtaudumme tähän kehitykseen.

Alustatalous,- tekoäly ja alustatalousyhtiöt haluavat tietenkin mahdollisimman vapaan ja säätelemättömän pelikentän ja käyttävät valtavia resurssejaan sen turvaamiseen. Hyvä esimerkki tästä oli Googlen toiminta Eu:n tekijänoikeusuudistukseen ja  artikla 13:sta liittyen. Artiklan tavoite on turvata sisältöjen tekijöille mahdollisuus saada korvauksia työstään alustapalveluilta. Käytännössä Googlen pitäisi neuvotella esim. musiikintekijöiden edustajien kanssa musiikinkäytön korvauksista. Google teki valtavan kampanjan uudistusta vastaan. Se käytti miljoonia lobbaamiseen ja mielipiteiden muokkaukseen. Yhtiö saikin luotua mielikuvan, että kyseessä on taistelu internetin vapaudesta vaikka kyse oli siitä, että se halusi käyttää ilmaiseksi toisten työtä ja rikastua sillä jatkossakin ilman lainsäädännöllisiä esteitä.

Nyt on oikea aika pohtia, miten suhtaudumme tähän kehitykseen. Miten yhteiskunta ja tavalliset kansalaiset voivat olla osallisia ja hyötyä kehityksestä. Vapaat yhteiskunnat ovat tarjonneet yrityksille monenlaista tukea, koulutettua työvoimaa ja mahdollisuuden onnistua. Mikä on niiden vastuu ja rooli yhteiskunnan kehittämisessä? Miten säätelemme, verotamme ja tuemme robotiikkaa, tekoälyä ja alustataloutta? OECD on juuri ehdottanut, että digiyritysten tulisi maksaa veronsa sinne, missä niiden palveluita kulutetaan. Nykyisin ne maksetaan siellä, missä ne tuotetaan. Tämä on johtanut  mm. verojen kiertämiseen veroparatiisien kautta. Mielestäni ehdotus on hyvä! Me tarvitsemme maailmanlaajuiset pelisäännöt myös digijättiläisille.

”With great power comes great responsibility” Sanoi Ben-eno hämähäkkimiehelle.

Jälkikirjoitus:

Teosto on tehnyt juuri pohjoismaisen sopimuksen facebookin ja Instagramin kanssa musiikinkäytön korvauksista. Tekijät saavat siis jatkossa korvauksen teostensa käytöstä somessa. Tärkeä askel oikeaan suuntaan.

Share This:

Blogi

Olin viikko sitten eduskuntatalolla ilmastomielenosoituksessa! Tunnelma oli ystävällinen, rauhallinen ja jotenkin asiallisen vaativa. Mielenosoitusten sanoman voisi tiivistää näin: ”Päättäjät kuunnelkaa tiedeyhteisöä ja käärikää hihat! ” Se on minusta ihan kohtuullinen vaatimus ja aloin miettiä asiaa myös omasta eli vantaalaisen kuntapäättäjän näkökulmasta. Mitä minä ja me olemme tehneet ja onko sillä ollut vaikutusta?

Politiikassa kaikki alkaa ideoista ja puheesta. Puheista tulee tavoitteita ja tavoitteet muuttuvat konkreettisiksi toimiksi. Olemme tehneet Vantaalle kunnianhimoisen ilmastotavoitteen olla hiilineutraali vuonna 2030 eli nopeammin kuin Suomi valtiona. Tätä tavoitetta tukemaan on tehty ”Resurssiviisauden tiekartta”(kamala nimi mutta hyvä sisältö), jossa on askelmerkit tavoitteen toteuttamiseen.

Kävimme valtuuston kanssa tällä viikolla läpi Vantaan yhtiöiden toimintaa ja siinä näki hyvin, miten puheet ja tavoitteet vaikuttavat käytännössä. Kaikki Vantaan suuret yhtiöt kuten Vantaan energia, VAV-asunnot ja Vantaan teollisuuskiinteistöt, jonka hallituksessa itse olen, ottavat ilmastotavoitteet huomioon kaikessa toiminnassa ja vähentävät päästöjään jatkuvasti uusilla ratkaisuilla. Suurin ja merkittävin toimijamme ilmastoasioissa on Vantaan energia, joka on valtakunnallisestikin merkittävä toimija. Yhtiö laskee tänä vuonna toisen suuren voimalansa Martinlaakson päästöjä 30%:lla ja luopuu kivihiilestä kokonaan Helsinkiä ja Espoota nopeammin jo vuonna 2022. Tälläkin hetkellä kivihiiltä käytetään vain kylminä pakkaspäivinä. Yhtiön tavoite on olla kokonaan hiilineutraali vuonna 2045. Keinoja ovat energiatehokkuus, älykkäät sähköverkot, hukkalämmön hyödyntäminen, geoterminen lämpö, bioenergia, aurinko, tuuli, lopulta myös hiilidioksidin talteenotto. Koko kaupunki vähentää CO2-päästöjä laajalla rintamalla asumisessa, rakentamisessa ja liikkumisessa. Näin ei tapahtuisi ilman poliittista tahtoa. Paljon siis tehdään ja rimaa pitää nostaa koko ajan. Uusia avauksia tulee koko ajan. Teimme juuri Vihreällä valtuustoryhmällä aloitteen, että Vantaa puolittaa ruuan hiilijalanjäljen vuoteen 2025 mennessä. Se sai kannatusta lähes kaikista ryhmistä mutta perinteiset maito- ja liha-asenteet istuvat vielä tiukassa. Keskustelu aiheesta on kuitenkin avattu ja uskon, että viimeistään ensi valtuustokaudella tavoite toteutuu.

Summa summarum: Politiikka on edelleen tehokas tapa vaikuttaa, etenkin kuntapolitiikka. Monet suuret ilmastoon vaikuttavat päätökset(liikenne, rakentaminen, energia) tehdään juuri kunnissa. Toivottavasti jokainen ilmastosta huolestunut kanavoi huolensa ensi kuntavaaleissa äänestysuurnilla! Nyt jos koskaan jokainen ääni on tärkeä, jos haluamme laittaa isomman vaihteen päälle ilmastonmuutoksen torjunnassa.  Ilmastonmuutoksen torjuntaan vaadittavat toimet tekevät maailmasta mukavamman, puhtaamman ja oikeudenmukaisemman paikan. Samalla kun teemme maailmasta vähän paremman paikan, luomme myös valtavan määrän uusia työpaikkoja. Win win!

Ps. On todella hienoa, että etenkin nuoriso on aktivoinut ja haluaa vaikuttaa tulevaisuutensa. Se harmittaa kyynisiä besservissereitä, mutta niin se on aina ollut. Aikuiselle kaikentietäjälle on vaikea paikka, kun argumentit loppuvat ja oma auktoriteetti rapisee. Kun itse tietää paremmin, niin muiden pitäisi kunnioittavasti vaieta ja tyytyä osaansa. Se on etuoikeutetun ylimielisyyttä, ei mitään muuta.

Share This:

Blogi

Olen opettajana ja myös isänä seurannut huolestuneena koulutuksen kehitystä Suomessa. Koulutus ja sivistys on suomalaisen yhteiskunnan kivijalka ja menestyksemme salaisuus. Kaiken takana on opettajan työn arvostus ja koulutuksen riittävät resurssit. Suomi on ollut pitkään siitä harvinainen maa, että täällä opettajankoulutukseen on paljon hakijoita ja sisään on todella vaikea päästä. Työtä on arvostettu ja opettajaksi on hakeutunut ihmisiä, joilla on ollut varaa valita useista uravaihtoehdoista. Nyt asia on muuttumassa. Varhaiskasvatuksen ja luokanopettajan koulutuksien hakijamäärät ovat tippuneet viime vuosina merkittävästi. Ruotsissa tällainen kehitys on johtanut opettajapulaan ja koko peruskoulutuksen tason laskuun.

Palkkaus on varsinkin varhaiskasvatuksen puolella tärkeässä roolissa. Onhan se aika erikoista, jos yliopistosta valmistunut ihminen, joka tekee kaikkien mielestä tärkeää työtä, ei voi esim pääkaupunkiseudulla elää palkallaan. Tätä asiaa voidaan korjata syksyn palkkaneuvotteluissa.

Monet opettajat kokevat ammatin raskaammaksi kuin aikaisemmin. Nykyään suomalaisessa koulussa noudatetaan inkluusion periaatetta. Se tarkoittaa sitä, että myös paljon tukea tarvitsevat oppilaat opiskelevat tavallisissa luokissa. Erityiskouluista on luovuttu monissa kunnissa lähes kokonaan ja erityis- ja pienluokkia on vähennetty. Ajatuksessa on paljon hyvää mutta toimiva inkluusio tarvitsee kunnolliset resurssit. Yksi luokanopettaja ei yksinkertaisesti voi hallita suurta lapsiryhmää, jos mukana on useita paljon apua tarvitsevia oppilaita. Opettaja väsyy mahdottoman urakan edessä, koulusta kiinnostuneet oppilaat eivät saa työrauhaa tai tarvitsemaansa tukea. Käytöshäiriöinen lapsi leimautuu tavallisella luokalla helposti häiriköksi. Levottomuus ja väkivallan uhka ei edistä kenenkään oppimista tai koulussa viihtymistä. Jatkuvan stressin ja pelon on todettu vaikuttavan negatiivisesti jopa aivojen kehitykseen. Monesti turvallinen erityisluokka on parempi vaihtoehto kaikille.

Koulun haasteisiin on onneksi yksinkertainen ratkaisu, joka hyödyttää koko koulua, opettajia ja oppilaita. Koulut tarvitsevat yksinkertaisesti lisää opettajia, aikuisia, joilla on aikaa lapsille. Tässä ei auta lisäkoulutus tai digitalisaatio vaikka niitä meille mielellään tarjotaan. Inkluusio voi olla toimiva systeemi, mutta se on kunnolla toteutettuna kalliimpi kuin perinteinen erityisluokkia käyttävä järjestelmä. Nyt inkluusiota on käytetty keppihevosena säästöille ja varsinkin laaja-alaisten erityisopettajien määrää tulee lisätä.

Uuden eduskunnan tehtävänä on kirjata lakiin opettajamitoitus, jossa määritellään kuinka monta oppilasta voi yhtä opettajaa kohti olla. Ryhmäkoon merkitys oppimistuloksiin, myöhempiin opintoihin ja jopa tuloihin on osoitettu useissa tutkimuksissa.

Sitten vielä palkasta: Opettajat ja varhaiskasvattajat saavat kyllä kiitosta ja arvostusta poliitikkojen puheissa. Puheet ovat puheita, raha ja resurssit sen sijaan ovat konkretisoitunutta arvostusta.

Share This:

Blogi