Kuukausi: helmikuu 2017

Tutkimusten mukaan n. 80%:lla ruotsalaisista vangeista on oppimiseen liittyviä vaikeuksia ja 55% heistä on jonkinasteinen ADHD. Suomalaisilla vangeilla taas on todettu ADHD-piirteitä kymmenkertaisesti verrattuna muuhun väestöön. Nämä tilastot ovat vain jäävuoren huippu mutta kertovat siitä, että oppimisvaikeuksien yhteiskunnalliset vaikutukset ovat valtavat. Tämä on myös asia, johon voimme vaikuttaa varhaiskasvatuksen, koulun ja toimivan lastenhuollon kautta.

Usein syrjäytyminen alkaa jo varhaislapsuudessa. Vanhempien ongelmat, perheväkivalta, välinpitämättömyys ja muut traumatisoivat kokemukset voivat antaa sysäyksen negatiiviseen kierteeseen, jota on vaikea katkaista. Kaikki tämä altistaa myös oppimisvaikeuksille. Jos lapsella on esim. lukemiseen tai tarkkaavaisuuteen liittyviä vaikeuksia, voi koulunkäynti tuntua hänestä mahdottomalta. Kuvittele itsesi kiinan kieliselle yliopiston fysiikanluennolle. Tavallinen oppitunti suomalaisessa koulussa voi tuntua oppimisvaikeuksista kärsivästä lapsesta suunnilleen samalta. Ainoa asia jonka lapsi oppii on, että hänestä ei ole mihinkään ja yrittäminenkin on turhaa. Kun koulu menee huonosti ja lapsi saa häirikön leiman otsaansa, negatiivistä kierrettä on vaikea katkaista. Jatko-opinnot, työelämä, ihmissuhteet, ongelmien siirtyminen seuraavalle sukupolvelle…Pahimmillaan ”ei kenenkään lapsesta” voi tulla kaikkien painajainen.

Kyseessä on siis ongelma, joka aiheuttaa sekä inhimillisiä kärsimyksiä että valtavia kuluja yhteiskunnalle. Mitä me voimme asialle tehdä? Me voimme antaa tukea niille, jotka sitä tarvitsevat. Esim. ADHD tai lukivaikeudet eivät tarkoita, että lapsi olisi jotenkin kyvyiltään rajoittunut. Oikeilla tukitoimilla koulunkäynti voidaan saada sujumaan ja samalla vahvistaa lapsen itsetuntoa. Maailmassa on paljon yritysjohtajia, tieteen tekijöitä tai muita oman alansa huippuja, joilla on erilaisia oppimisvaikeuksia. Epätieteellinen arvioni on, että esim monet seikkailijat ja tutkimusmatkailijat saisivat tänä päivänä ADHD-diagnoosin.

Nykyisessä Inklusiivisessä(kaikille yhteinen) koulussa ihanteena on, että kaikki lapset opiskelevat omassa lähikoulussaan tavallisilla luokilla ilman erityisluokkia tai ”tarkkiksia”. Tämä taas tarkoittaa sitä, että luokassa voi olla useita lapsia, jotka tarvitsevat tehostettua tai erityistä tukea. Ilman ammattitaitoista erityisopettajan tai avustajan apua tilanne voi olla yksittäiselle opettajalle mahdoton ja tuhota koko luokan ilmapiirin ja oppimismahdollisuudet. Me tarvitsemme kouluille riittävät resurssit, että kaikkien yhteinen koulu voi toimia. Me tarvitsemme erityisopettajia, taidepedagogeja, koulunkäynninohjaajia, psykologeja ja kuraattoreja.

Hyvinvoinnin tukeminen on halvempaa kuin pahoinvoinnin lääkitseminen tai parantaminen. Lapsiin ja nuoriin sijoittaminen on sijoitus koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Lapsuudessa ja nuoruudessa luodaan pohja, jonka avulla tulevat kansalaiset vaurastuttavat yhteisöämme aineellisesti ja henkisesti. Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen resurssien heikennykset ovat pois kaikkien hyvinvoinnista. Jos lapsi saa tarvitsemaansa tukea ajoissa, niin hän voi kasvaa rauhassa parhaaksi versioksi itsestään. Jos tukea ja apua ei ole saatavissa, voivat melko pienetkin vaikeudet oppimisessa tai haasteet käyttäytymisessä viedä elämän sivuraiteille.

Share This:

Blogi

Minulta on viime viikkoina kysytty useasti, mitkä ovat ne asiat, joita haluaisin poliitikkona ajaa ja edistää? Tein tälläisen listan:

  1. Haluan olla mahdollistaja! Asukkaat tekevät kaupungin ja poliitikkojen tehtävä on auttaa toteuttamaan hyviä ideoita. Toivon, että Vantaa kehittyy entistä urbaanimpaan ja virkeämpään suuntaan. Kaupunkitapahtumat, festarit, yhteisöllisyys, ruoka, kulttuuri, museot ja yritykset ovat asioita, joista viihtyisä kaupunki on tehty.
  2. Lapset ja nuoret! Tämän maailman todellisia sankareita ovat he, jotka pitävät huolta päivittäin jälkikasvustamme. Ilman heitä ei yhteiskuntamme pyöri. Arvostuksen heitä kohtaan täytyy näkyä myös konkreettisesti. Ehdoton ei ryhmäkokojen suurentamisille päiväkodeissa ja kouluissa sekä riittävät resurssit myös erityisopetukseen. Pronssinen varhaiskasvattajapatsas Vantaalle!
  3. Kulttuuri on se perusta, jolla koko yhteiskunta ja sen kehitys lepää. Ilman musiikkia, kuvia ja tarinoita meillä on vain tyhjiä kuoria ja laitteita ilman sisältöä. Kulttuurin harrastaminen ei saa olla lompakosta kiinni.
  4. Tasa-arvo! Vantaa voisi olla Suomen tasa-arvoisin kaupunki, jossa jokaisella postinumerosta tai taustastaan riippumatta olisi yhtäläiset mahdollisuudet hyvään elämään. Ei alueiden eriarvoistumiselle! Tämä on yksi tärkeimpiä asioita kaupunkimme tulevaisuuden kannalta ja siihen myös kuntapoliitikot voivat vaikuttaa.
  5. Yhteistyö! Ihmisillä on erilaisia käsityksiä hyvästä yhteiskunnasta. Keskustelemalla ja kuuntelemalla voimme löytää yhteisiä päämääriä. Kyky tehdä yhteistyötä myös niiden ihmisten kanssa, joiden maailmankuva tai kulttuuri eroaa omastamme, on koko ihmislajin menestyksen edellytys. Elämä on joukkuelaji. Yksi voi tehdä maalin, mutta muiden pitää mahdollistaa se.

Share This:

Oletus kategoria