Kuukausi: kesäkuu 2017

Rahoittavatko yritykset yhteiskuntaa vai yhteiskunta yrityksiä?

Niin kauan kuin muistan on Suomessa käyty keskustelua ylisuureksi paisuneesta julkisesta sektorista. Äänekkäimpia ovat ne, joka kuvittelevat olevansa niitä maksajia. Heidän mukaansa julkinen puoli on kasvanut liian suureksi ja meillä ei ole siihen enää varaa. Osa tekee töitä otsa hiessä ja muut matkustavat siivellä?

Jos ajatellaan meidän yhteiskuntaa joukkueena, julkinen puoli edustaisi juniorivalmennusta ja kaikkea huoltoa välineistä terveyteen. Sitten on se joukkue, joka on kasvatettu näiden taustajoukkojen avulla. Joukkueessa on taas muutama tähtipelaaja, jotka tekevät maaleja. Heitä voisi verrata yhteiskuntamme menestyjiin. Niihin, joiden tuloista suurin osa veroista kertyy.

Suomi ei kuitenkaan pyöri ilman näitä taustajoukkoja; varhaiskasvattajia, opettajia, sairaanhoitajia, poliiseja, palomiehiä, lääkäreitä ja monia muita kuntien ja valtion työntekijöitä. He mahdollistavat sen, että joku voi tehdä maaleja ja menestyä. Vanhemmat pääsevät töihin, kun lapset menevät päiväkotiin. Heidän vaivansa hoidetaan julkisissa sairaaloissa jne. Minkä arvoista on, että opettaja, nuorisotyötekijä tms. auttaa väärille raiteille menossa olevan nuoren takaisin ladulle? Onko se vähemmän arvokasta kuin johtajan työ?

Kiertotalous on juuri nyt pinnalla. Se voisi myös tarkoittaa sitä, että raha kiertää julkisista taskuista yksityisiin ja toisin päin…Kunnat ja valtio ovat myös asiakkaita, joiden tilaukset mahdollistavat monien yritysten toiminnan. Raha kiertää ja julkinen sektori on yksi suurimpia talouden dynamoita. Tämä tuntuu usein unohtuvan…Niin kuin sekin, että julkisen sektorin mahdollistamat yritysten voitot ovat aina yksityisiä mutta yritysten(pankkikriisi, Talvivaara…) aiheuttamat tuhot tulevat kansalaisten maksettaviksi. Tai tehottomat ja kilpailua vääristävät yritystuet, joita Suomessa maksetaan vuosittain kahdeksan miljardin verran. Tässähän voisi melkein ajatella, että veronmaksajat rahoittavat yrityselämää? Väitetään pääministerimmekin vaurastuneen veromaksajien rahoilla(Seura 8.6.17).

Suurin osa julkisista menoista kohdistuu sote-palveluihin ja sivistys- ja kasvatustussektoriin. Kun säästöjä vaaditaan, niin kannattaa pitää mielessä, että suomalainen terveydenhuolto ja koulutus on tutkitusti laadukasta ja kustannustehokasta. Joka muuta väittää, ei tiedä mistä puhuu. Elämä on joukkuelaji. Yksi voi tehdä maalin, mutta muut mahdollistavat sen! Verot ovat investointi tulevaisuuteen ja menestyjien tapa maksaa takaisin.

Se ei ole minun ansiotani, että synnyin hopeinen lusikka suussa. Eikä se ole sinun syytäsi, jos sait puisen kauhan.

Share This:

Blogi