Tekijä: <span>Pekka Rautio</span>

Vanha kunnon kommunismi on tehnyt comebackin ja hieman yllättäen sen ovat herättäneet henkiin populistiset oikeistopoliitikot. Viholliskuvat ovat populistisen politiikan polttoaine ja olemassaolon edellytys. Jos sopivaa vihollista ei löydy tästä todellisuudesta, se pitää keksiä. Verkko on pullollaan mitä mielikuvituksellisimpia salaliittoteorioita maahanmuutosta, koronasta, liberaaleista tasa-arvojuonista, 5G-verkoista, rokotteista, Trumpin syrjäyttämisestä, Bill Gatesin aivosirusta jne. Tällaisten teemojen ympärille voi rakentaa kokonaisen poliittisen uran tai jopa puolueen. Todellisen elämän ongelmat ovat usein monimutkaisia ja niiden ratkomiseen tarvitaan tietoa ja taitoa. Fantasiapolitiikassa riittää hyvä pokka ja mielikuvitus. 

Tälläkin hetkellä Suomesta löytyy eturivin poliitikkoja, jotka käyvät täysin julkisesti mielikuvitustaistelua kommunismia vastaan. Näissä piireissä on tapana verrata EU:ta Neuvostoliittoon, joka oli totalitaristinen ja suljettu diktatuuri. Neuvostokansa oli köyhää, sitä tapettiin surutta ja junat kulkivat ihmislasteissa Siperian vankileireille. Jos tuota voi verrata EU:n, voi mitä vaan verrata mihin vaan. ”Kun valheen kertoo tarpeeksi monta kertaa, siitä tulee totta” (Joseph Goebbels). Paitsi, jos kansa on tarpeeksi sivistynyttä ja fiksua. Onneksi suurin on osa suomalaista tunnistaa poliittisen huuhaan. Koulutukseen kannattaa panostaa jatkossakin.

Omassa lapsuudessa 70-luvulla kommunisti oli lällättelysana tyhmille tyypeille, joista ei tykätty. Samoin kuin tämän päivän poliitikot, mekään emme ymmärtäneet, mitä sana tarkoittaa. Monet meistä onneksi oppivat. 

Noissa 70-luvun lasten kommari-lällättelyissä olikin enemmän totuutta takana kuin tämän päivän poliittikkojen puheissa. Silloin nimittäin oli vielä ihan oikeita kommunisteja. Nykyään oikeat kommunistit ovat Suomessa yhtä yleisiä kuin ryhävalaat, joita on tavattu Suomen vesillä kolme kertaa.

Yksinkertaisimmillaan kommunismi tarkoittaa sitä, että valtio on ottanut kaikki tuotantovälineet ja yritykset haltuunsa. Yksityisyrityksiä eikä yksityisomistusta ole. Lisäksi alkuperäisessä Marxilaisessa mallissa myös valtio ja raha lakkaavat olemasta. Tällaista kehitystä tai edes pyrkimystä Suomen poliittisessa kentässä on vaikea nähdä. Vasemmistoliiton Anna Kontula on tietääkseni ainoa tunnettu kommunistiksi julistautunut tunnettu suomalaispoliitiikko. 

Konkreettisten asioiden lisäksi politiikassa taistellaan sanojen merkityksistä ja niiden herättämistä tunteista. Vakiintuneita voimakkaita negatiivisia tunteita herättäviä poliittisiksi leimoiksi sopivia sanoja on rajallinen määrä ja niiden sisällöstä käydään jatkuvaa taistelua. Onko jokainen maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuva automaattisesti rasisti tai jopa natsi? Onko jokainen arvoiltaan liberaali kommunisti. Kuka on haitta- tai hyötyisänmaallinen jne….Toimiva populistinen viholliskuva pyrkii herättämään voimakkaita tunteita ärtymystä, pöyristymistä, vihaa ja raivoa. Taustalla on psykologia. Ihmisten huomion saa paremmin negatiivisellä ja kuohuttavalla viestinnällä. Valitettavasti tosiasiat jäävät helposti tunteiden jalkoihin. Mitä kuohuttavampi julkaisu, sitä tärkeämpää on tarkastaa faktat. Ensi keväänä on kuntavaalit ja tulemme kuulemaan vaalipuheissa myös kommunismifantasiaa. Ehkä se on ihan hyvä asia, koska nyt yhdestä sanasta voi päätellä ehdokkaan irtaantuneen todellisuudesta. Sanan kommunisti käyttö ei kerro mitään kohteestaan mutta paljon käyttäjästään. Ollaan siis hereillä. Beam me up Scotty! Let’s kommutwist again!

Historiallinen bonusmateriaali

Kommunismin historiaa ja jonkin sortin sosialismia jo kohta 2000 vuotta

Kommunismin ja sosialismin historia ulottuu kauas. Jo Rooman valtakunnassa Diocletianuksen aikana (284-305) tehtiin sosialistinen kokeilu. Inflaatio laukkasi Roomassa villinä ja raha oli menettänyt  arvonsa. Ajanlaskun alussa keisari Augustuksen aikana roomalaisissa hopeakolikoissa oli hopeaa yli 90% ja 200-luvun lopulla sitä oli enää 5%. Rahasta tuli huono vitsi, joka ei naurattanut. Sotilaan vuosipalkalla ei saanut edes paitaa. Dioletianus oli tehokas johtaja ja lyhyessa ajassa siirryttiin kollektiivivaihdantatalouteen, jossa ei tarvittu rahaa. Yksi kylä saattoi tehdä pelkästään miekkoja ja maksoi veronsa miekoilla. Toinen kylä kasvatti sikoja jne…Kaikelle oli kiintiöt ja laskukaavat, joita valtava virkamiesarmeija pyöritti.  Jopa kulutushyödykkeiden maksimihinnat oli määritelty valtion toimesta. Tuolloin viriteltiin myös intersektionaalista verotusta, jossa pyrittiin ottamaan huomioon ihan kaikki epätasa-arvoa tuottavat tekijät. Homma toimikin jonkin aikaa mutta päättyi viimein omaan mahdottomuuteensa. Kuulostaa ihan Neuvostoliiton suunnitelmataloudelta. 

Myös varhaisessa kristillisyydessä oli kommunistisia piirteitä ja he kehittivät erilaisia suljettuja yhteisöjä, joissa ei ollut yksityisomistusta. Tällaisia liikkeitä oli Euroopassakin läpi keskiajan tunnetuimpana luostarilaitos. Saksan veristä talonpoikaiskapinaa 1500-luvulla voisi hyvin kuvailla esisosialistiseksi vallankumoukseksi. Englannin 1600-luvun sisällissodat toimi kommunismin ja myös valistuksen ajatushautomona. Yksityisomaisuutta, luokkajakoja ja varallisuuseroja arvosteltiin. Diggers ja myöhemmin Levellers- ryhmät kokeilivat Englannista yhteisomistusta ja kollektiivielämää. Ajatukset tulivat uudestaan lihaksi(ja vereksi) Ranskan suuressa vallankumouksessa 1700-luvun lopulla, jolloin mm. kirkon omaisuus sosialisoitiin, konservatiivisesta uskonnosta haluttiin eroon, yksityiset velkakirjat poltettiin rovioilla, sääty-yhteiskunta ja monarkia kumottiin. Leikkaukset tehtiin lähinnä giljotiinillä. Silloin syntyi myös vasemmisto-oikeisto-jako. Lakeja säätävän kansalliskokouksen oikeassa reunassa istuivat konservatiiviset monarkistit ja vasemmalla liberaalit uudistusmieliset. Pisimmälle ajatuksia vei Francois Babeuf, jota pidetään yhtenä ensimmäisistä kommunistisista ajattelijoista vaikkei termiä vielä tuolloin oltu keksitty. 

Varsinaisen läpimurron kommunismi teki Venäjän vallankumouksen myötä. Itse ajattelen, että jonkin sortin sosialismi oli väistämätön vastaliike kaupungistumisen, teollistumisen ja kasvavan työväestön huonojen olojen aiheuttamiin yhteiskunnallisiin jännitteisiin. Kommunismin leviämistä edisti myös Venäjän kommunistien vastustus kolonialismia ja imperialismia kohtaan. Se antoi aatteellista pohjaa siirtomaavallasta tai USA:n imperialismista kärsivien maiden itsenäistymisliikkeille. Historia on näyttänyt, että myös sosialistiset vallankumoukset söivät lapsensa ja niistä syntyneet valtiot olivat alkuperäisten ihanteidensa irvikuvia. Varsinaista kommunistista valtiota ei ole vielä maailmassa nähty. Sitäkin enemmän erilaisia diktatuureja, joiden olemassaoloa ja erinomaisuutta on perusteltu kommunismin opeilla. 

Vasemmisto-oikeisto akseli on tehnyt paluun Ranskan vallankumouksen aikoihin. Vasemmisto-oikeisto ei ole enää ensisijaisesti talouspoliittinen vaan arvoihin pohjautuva jakolinja, joka tuntuu vahvistuvan koko ajan. Nyt on käynnissä maailmanlaajuinen liberaalit vastaan konservatiivit- kamppailu, joka heijastuu kaikkeen politiikkaan USA:n kuohuista Suomen ensi kevään kuntavaaleihin. 

Ps. Diocletianuksen aikana Roomassa oli tarjolla kolmenlaista eri olutta, joiden hinnan valtio oli tietenkin määrännyt. Parasta oli egyptiläinen olut, joka oli kaksi kertaa arvokkaampaa kuin Pannonialainen(Unkari) tai Kelttiläinen olut. 

Share This:

Blogi

Tämä on ollut rankka syksy kuntapolitiikassa! Säästöpaineet ovat Vantaallakin olleet ennennäkemättömän suuret. Me poliitikot olemme pohtineet virkamiesten kanssa, mistä voimme säästää ja saada lisää tuloja ja mitä voimme tehostaa, jotta kaupunkimme voi turvata palvelut ja kehittyä myös tulevaisuudessa. Tämä on tarkoittanut lukemattomia kokouksia ja pitkiä iltoja näiden ääressä. Nyt ensi vuoden budjetti on kuitenkin valmis ja siihen voi näissä oloissa olla kohtuullisen tyytyväinen. Saimme Vihreällä ryhmällä kovan vääntämisen jälkeen monia tavoitteita läpi mm:

– Kodinhoidontuen kuntalisä säilytetään

– Kaupungin henkilöstölle mahdollisuus ylimääräisiin vapaisiin(tämä on todettu tehokkaaksi win win-säästökeinoksi)

– Järjestöjen avustuksista ei leikata. Tämä on tärkeää elävän kaupunkikulttuurin kannalta.

– Lisäksi pyöräilyverkostoa kehitetään, kaupunkisuunnittelulla ehkäistään segregaatioita, hammashoidon asiakasmaksuja ei koroteta jne…

90-luvun lamasta on hyvä ottaa oppia ettemme tee samoja virheitä uudestaan. Silloin moni säästö tuli pitkällä aikavälillä alkuperäistä säästöä paljon kalliimmaksi. Kutsutaan niitä vaikka *negasäästöiksi. Leikkauslistalla ollut kodinhoidon kuntalisän leikkaus olisi ollut juuri tällainen negasäästö. 

Meidän tulee myös varmistaa, ettemme tuhoa hetkessä hyviä ja kustannustehokkaita toimintoja, joiden rakentamiseen on käytetty valtavasti aikaa ja rahaa. Ei kannata hetken oikusta rikkoa sellaista, mitä myöhemmin tarvitsee. Tiivistetysti voidaan sanoa, että syrjäytyminen, terveysongelmat ja alusta aloittaminen tulevat kalliiksi.

Jatkossa on tärkeää kehittää kaupunkia ja sen taloutta pitkäjänteisesti. Vantaalla on ollut paha tapa tehdä paniikkiratkaisuja, joissa luvut saadaan näyttämään paremmilta mutta toimet nakertavat pitkän aikavälin kestävyyttä. Jatkuva maan myyminen kassavajeen paikkaamiseksi on yksi tällainen toimi. Kaikki laskelmat osoittavat, että maan vuokraamisella kaupunki saa pitkällä aikavälillä moninkertaisesti enemmän tuloja. Työ jatkuu…

*Negasäästö – säästö jonka toteuttaminen ennen pitkää maksaa enemmän kuin se säästää.

Share This:

Blogi

Vantaan Kytöpuiston koulun surulliset tapahtumat ovat nostaneet taas koulukiusaamisen- ja väkivallan keskusteluun. Tässä muutama ajatus ja ehdotus turvallisemman koulun kehittämiseksi.

Lapset ovat peilikuva meistä aikuisista ja siitä yhteiskunnasta, jonka olemme heille luoneet. Lasten asenteet ja teot kumpuavat kodeista, ympäröivästä yhteiskunnasta ja koulujen toimintakulttuurista. Jokainen meistä voi siis vaikuttaa tähänkin asiaan omalla olemisellaan tässä maailmassa. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.

Tässä kirjoituksessa keskityn kuitenkin kouluun. Turvallinen koulu on kodin lisäksi koko oppimisen ja kasvatuksen kivijalka. Pelko estää tehokkaasti oppimisen ja tasapainoiseksi ihmiseksi kasvamisen. Valitettavasti fyysinen ja henkinen väkivalta on todellisuutta monessa koulussa. Nostan tässä esille kaksi asiaa, jotka ovat vaikuttaneet nykytilanteeseen ja joiden avulla voimme myös korjata tilannetta.

  1. Inkluusio

Nykyisen suomalaisessa koulussa noudatetaan inkluusion periaatetta. Se tarkoittaa sitä, että myös paljon tukea tarvitsevat oppilaat opiskelevat tavallisissa luokissa. Erityiskouluista on luovuttu monissa kunnissa lähes kokonaan ja erityis- ja pienluokkia on vähennetty. Ajatuksessa on paljon hyvää mutta toimiva inkluusio tarvitsee kunnolliset resurssit. Inkluusio voi olla toimiva systeemi, mutta se on kunnolla toteutettuna kalliimpi kuin perinteinen erityisluokkia käyttävä järjestelmä.

Yksi luokanopettaja ei yksinkertaisesti voi hallita suurta lapsiryhmää, jos mukana on useita paljon apua tarvitsevia oppilaita. Opettaja väsyy mahdottoman urakan edessä, koulusta kiinnostuneet oppilaat eivät saa työrauhaa tai tarvitsemaansa tukea. Käytöshäiriöinen lapsi leimautuu tavallisella luokalla helposti häiriköksi. Levottomuus ja väkivallan uhka ei edistä kenenkään oppimista tai koulussa viihtymistä. Jatkuvan stressin ja pelon on todettu vaikuttavan negatiivisesti jopa aivojen kehitykseen. Monesti turvallinen erityisluokka on parempi vaihtoehto kaikille.

Tässä on mietinnän paikka päättäjille. Jokaisessa Suomen kunnassa on tällä hetkellä kovat säästöpaineet. Ryhmäkokojen kasvattaminen ja kouluavustajien vähentäminen tulee olemaan monella leikkauslistalla. Valitettavasti niin tekemällä teemme tilaa myös kiusaamiselle ja kouluväkivallalle. Eduskunnan tulisi kirjata lakiin opettajamitoitus, jossa määritellään kuinka monta oppilasta voi yhtä opettajaa kohti olla. Ryhmäkoon merkitys oppimistuloksiin, myöhempiin opintoihin ja jopa tuloihin on osoitettu useissa tutkimuksissa. Tässä asiassa ei saa olla eroja eri kuntien välillä. Lapsilla tulee olla oikeus samantasoiseen kouluun joka puolella Suomea.

Myös erityisluokkien ja koulujen lisäämistä tulee vakavasti harkita.

  1. Koulujen toimintakulttuuri, tosiasioiden tunnustaminen ja toiminta

Toinen asia on koulujen toimintakulttuuri. Olen saanut itsekin viestejä vanhemmilta, joiden lapset ovat kokeneet väkivaltaa tai häirintää koulussa mutta koulu on vähätellyt tai kieltänyt koko asian. Jokainen tapaus pitää tutkia ja ottaa tosissaan. Se voi olla työlästä ja vaikeaa mutta se pitää vaan tehdä. Ikävien asioiden kieltäminen tai kaunistelu ei johda mihinkään hyvään. Presidentti Paasikivi sanoi: ”Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku”.

Tämä asia vaatii selkeitä linjauksia opetusministeriöltä ja kunnilta. Tarvitaan yhteiset pelisäännöt koko maahan, koulutusta rehtoreille ja opettajille sekä tilanteen jatkuvaa seurantaa. Lopuksi meidän pitää muuttaa yksi asenne. Se, että kaikki näyttää ulospäin hyvälle, ei saa olla sulka hattuun. Sen sijaan meidän pitäisi arvostaa ja jopa palkita ongelmien tunnustamisesta ja määrätietoisesta puuttumisesta niihin.

Ps. Kuuluisin ja surullisin esimerkki totuuden kaunistelusta on kiinan suuri nälänhätä(1959-1961), jossa kuoli kymmeniä miljoonia ihmisiä, koska hallinto ja virkamiehet halusivat kätkeä ja kaunistella ongelmia ja tehtyjä virheitä. Me pystymme parempaan.

Share This:

Blogi

Olemme kaikki maksaneet kovan hinnan jo epidemian ensimmäisestä vaiheesta. Pelkästään Suomen valtio ottaa velkaa tänä vuonna 20 miljardia(valtion budjetti yleensä 55-57 miljardia/vuosi) Koronasta selviytymiseen. Se on historiallisen suuri investointi puhumattakaan EU:n valtavasta 750 miljardin elvytyspaketista, josta myös maksamme osamme. Olemme siis jokainen sijoittaneet tähän peliin jo nyt monta tonnia. Se on jo hyvä syy pitää huolta, ettei se ole mennyt hukkaan. Nyt voimme tehdä kaikki jotain konkreettista toistemme, maamme ja koko maailman eteen. Suomalaisille on annettu paljon vapautta ja käytännössä kaikki pakottavat rajoitukset on purettu. Se tarkoittaa sitä, että meihin luotetaan ja meidän pitää olla sen luottamuksen arvoisia. Tässä vaiheessa me kaikki jo tiedämme, miten tauti leviää ja miten sen leviäminen estetään. Nyt vaan toimitaan niin ja otetaan kaikki keinot käyttöön, joilla peli voidaan voittaa mahdollisimman pienillä vaurioilla. Vaihtoehtona on uusi lockdown ja kaikki sen seuraukset. Onko meillä edes varaa toiseen näin massiiviseen talouden tukemiseen?

Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme, ettei kaikki tähän asti tehty olisi turhaa. Se voi tarkoittaa epämukavuuksia ja joistain asioista luopumista. Meidät on haastettu. Nyt on tilaisuus tehdä pieniä sankaritekoja!

#korona #koronasuomi

Share This:

Blogi

 

Pandemia on pakottanut koko koulutuksen keksimään uusia tapoja oppia ja opettaa. Kyseessä on lähihistoriamme suurin koulutuksen uudistus, joka syntyi hetkessä paineen alla improvisoiden ilman vuosien virkamiestyötä. Uudet tavat käydä koulua etänä ovat tulleet suoraan parhailta asiantuntijoilta eli opettajilta itseltään. Ponnistus on ollut valtava mutta vaihtoehtoja ei ole ollut. Akuutin kriisin jälkeen nämä innovaatiot ja käytänteet tulee purkaa ja analysoida hyvin, jotta niitä voidaan hyödyntää myös jatkossa. Kriisi on mahdollisuus katsoa tapojamme uusin silmin. Etäkoulun parhaat palat voivat olla osa lähikoulua. Tälläinen analyysi ja sen hyödyntäminen vaatii kuitenkin aikaa sekä työrauhaa kouluille ja koko sektorille.

Hallitus on tekemässä suurta toisen asteen koulutusuudistusta, jossa yhdistyy oppivelvollisuuden pidentäminen ja toisen asteen maksuttomuus. Tämä tietää uutta suururakkaa oppilaitoksille. Opettajat, lukioiden rehtorit ja Suomen lukiolaiset ovatkin vedonneet opetusministeriin ja hallitukseen, että ottaisimme aikalisän uudistusten suhteen. Nyt tarvitsemme tukea ja aikaa, emme lisäkuormaa.

Oppivelvollisuuden pidentämistä perustellaan sillä, että työmarkkinoilla tarvitaan osaajia ja Suomi tarvitsee koulutustason nostoa. Molemmat ovat kannatettavia asioita mutta oppivelvollisuuden nosto on kallis ja byrokraattinen väline ongelmaan, johon on olemassa parempiakin täsmälääkkeitä. Pakko on huono kannustin nuorille aikuisille, jos on jo ehtinyt pudota kyydistä. Tuki on tärkeämpää ja sitä annetaan jo nyt monin eri tavoin. Parasta lääkettä tässäkin asiassa on ennaltaehkäisy ja panostukset perusopetukseen, että tarvittavaa tukea on saatavilla koulupolun alusta saakka.

Kriisi on näyttänyt myös digitaalisten oppimisympäristöjen ja materiaalien tärkeyden. Tarvitsemme digitaalisen kaikille suomalaisille avoimen oppimisympäristön, joka sisältää kaikki perusopetuksen ja toisen asteen oppimateriaalit ja jonne opettajat ja alan toimijat voivat lisätä omia tuotteitaan ja oivalluksiaan. Tämä helpottaisi myös lisätukea ja täydennyskoulutusta tarvitsevia.

Tällainen kansallinen oppimiskirjasto tekisi toisesta asteesta maksuttoman tavalla, joka hyödyttäisi koko yhteiskuntaa.

Share This:

Blogi

Aluksi väitän, että tämän kevään etäkoululla on ollut enemmän positiivisia kuin negatiivisia vaikutuksia kouluun, oppimiseen ja ennen kaikkea koko koulun tulevaisuuteen. Pakko on hyvä kannustin ja nyt pakon edessä opettajat ja koulut ovat synnyttäneet hetkessä kokonaisen uuden pedagogian lajin, josta saamme paljon työkaluja myös tulevaisuuden koulun kehittämiseen. Kevät oli tälle kokeilulle täydellinen ajankohta mutta syksyllä on jo pakko palata lähiopetukseen. Uudet ekaluokkaiset, uudet ryhmät, opettajat ja oppilaat eivät voi aloittaa uutta lukuvuotta etänä.

Suurelle osalle etäkoulu on sopinut hyvin. On voinut keskittyä ilman häiriöitä ja tai esim. kiusaamista itse opiskeluun ja kehittää itseohjautuvuuden tärkeää taitoa. Tämä antaa mahdollisuuden keskittää resursseja juuri niihin oppilaisiin, joilla on eniten haasteita.

Jos kouluja avataan, se koskisi todennäköisesti kahta viimeistä viikkoa ja sillä ei olisi suurimman osan kohdalla juuri merkitystä oppimisen kannalta. Sisällöt on jo opiskeltu ja arvioinnit tehty. Tässä konkreettinen ehdotus niille viikoille:

Suurin osa jatkaa itsenäistä työskentelyä opettajien keskittyessä tukemaan heitä, joiden haasteet ovat suurimmat. Tämän voisi tehdä harkinnan mukaan myös lähiopetuksessa. Jos 20 oppilaan luokalta kutsutaan viisi oppilasta työskentelemään opettajan tukema kouluun, se pystyttäisiin järjestämään suhteellisen turvallisesti. Turvavälit, eri tilat, porrastetut ajat, sään salliessa ulkona…Keinoja on paljon. Monien kohdalla tukea voitaisiin antaa myös etänä.

Koulujen laajamittaisessa avaamisessa on paljon hävittävää ja vähän voitettavaa. Se olisi sosiaalisessa mielessä kivaa ja varmasti monille tärkeääkin. Niin olisi toisaalta kesätapahtumatkin ja vierailut isovanhempien luokse. Kaikkea ei voi nyt saada.

Muutamat suomalaiset lääkärit ja asiantuntijat ovat ehdottaneet, että olisi hyvä saada vähiten vakavia oireita saava väestönosa eli lapset sairastamaan Korona ennen syksyä. Tämä perustuu laumasuojan ajatukseen. WHO tiedotti eilen erittäin painokkaasti, ettei ole mitään todisteita koronan sairastamisen tuomasta immuniteetista. Myös arviot lasten roolista tartuttajina ovat vielä hataralla pohjalla. Koulujen avaaminen tehtäisiin siis täysin mututiedon ja arvailun varassa. Ruotsisssa yhden koulun opettajista sairastui 10 ja yksi kuoli, jonka jälkeen koulu suljettiin. Hokkaidon saarella virus oli jo häviämässä, kunnes koulut avattiin ja rajoituksia purettiin. Seurauksena virus levisi nopeasti koko yhteisöön ja Hokkaidosta tuli Japanin ensimmäinen paikka, jonne julistettiin hätätila.

Tämän hetken tietojen perusteella koulujen avaaminen olisi vastuutonta ja typerää. Meidän pitää nyt oppia lisää viruksesta ja valmistautua ensi syksyyn, jotta voimme aloittaa lähikoulun mahdollisimman turvallisesti. Kesäloma antaa meille jatkoaikaa. Nyt ei kannata hätäillä!

Share This:

Blogi

Tällä viikolla Korona on vaikuttanut meistä jokaiseen. Itse lähdin vielä maanantaina aika luottavaisella mielellä opiskelijoiden kanssa Osloon. Tilanne muuttui kuitenkin nopeasti ja lopulta päädyimme tulemaan etuajassa takaisin Suomeen. Kotona minua odotti peruutusviestien tulva. Kaikki keikat ja tilaisuudet, joissa olin joko muusikon tai tuottajan roolissa peruttiin koko kevään osalta. Tänään tuli viesti, että Vantaan lukiot siirtyvät etäopetukseen.

Ainakin seuraavat viikot kotini on kirjaimellisesti linnani ja nyt on pitkästä aikaa mahdollisuus miettiä tapojaan tehdä työtä ja olla tässä maailmassa.

Maailman ongelmat kuten Korona ovat yhteisiä ja myös ratkaisut niihin löydetään yhdessä. Jos koko kaupunki palaa niin aita oman talon ympärillä ei paljoa auta. Sen sijaan yhteisillä toimilla turvallisuuden ja vakauden eteen voidaan parantaa kaikkien elämää. Yhteistyö vaatii toistemme kuuntelemista, yhteisen maaperän etsimistä, kunnioitusta ja joustavaa mieltä.Tämä on ihmiskunnalle kasvun ja näytön paikka. Kriisi näytti taas, että moni asia vaatii päivittämistä ja uudistamista.

Olemme aivan liian haavoittuvaisia globaalin talouden häiriöille. Voimme miettiä, kannattaako kaikki lääkkeet, ruoka, komponentit… valmistaa siellä missä se on halvinta vai olisiko lähituotanto jossain asioissa parempi? Mitä jos nostaisimme yhteisen hyvän prioriteettilistallamme hieman korkeammalle.

Tarvitsemme uuden globaalin talousopin 2.0, joka palvelee muitakin päämääriä kuin rahan tekemistä.

Digitaalisuus mahdollistaa paikasta ja ajasta riippumattoman työskentelyn ja opiskelun. Valmiudet ja tekniikka on olemassa mutta ihmiset ovat tapojensa orjia ja hitaita muuttamaan rutiineja. Nyt on hyvä syy siirtyä digitalisaatiossa sanoista tekoihin ja ottaa kaikki hyöty irti teknologian antamista mahdollisuuksista. Antiikin Kreikassa orjat mahdollistivat etuoikeutetuille helpohkon elämän. Koneet, robotit ja digitalisaatio voivat olla meidän orjiamme ja tehdä elämästämme helpompaa. Ihminen ei ole vielä valitettavasti uskaltanut ottaa isännän roolia ja määritellä itse, mitä on hyvä elämä ja mikä on teknologian rooli siinä.

Myös hallitusten, firmojen ja muiden organisaatioiden visiot ja strategiat joutuvat tulikokeeseen. Nyt näemme mitä sanat tarkoittavat. Onko työtekijöiden hyvinvointi tärkeää, saavatko he tukea ja arvostusta? Miten yhdenvertaisuus tai tasa-arvo toteutuvat? Mitä tarkoittaa, että kaikista pidetään huolta ja ketään ei jätetä yksin?Kaikki nämä periaatteet maksavat kriisiaikoina, mutta uskon, että niistä kannattaa maksaa.

Toivon, että tämä kriisi opettaa meille toisten huomioon ottamista ja yhteen hiileen puhaltamista. Ehkä eniten tässä maailmassa minua liikuttaa se, että joku ojentaa vapaaehtoisesti auttavan kätensä, kun sitä tarvitaan.

Juuri nuo ihmisten pienet ja arkiset ystävällisyyden ja avuliaisuuden osoitukset pitävät tämän maailman kuosissa silloin, kun se uhkaa muuten hajota.

Pidetään huolta toisistamme!

Share This:

Blogi

Valtuusto päättää tänään Vantaan ratikkahankkeen jatkosta. Tässä oma kirjoitukseni aiheesta:

https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/822231-mielipide-onko-vantaalla-varaa-olla-rakentamatta-ratikkaa

Share This:

Blogi

Koomikko pyytää huonoa vitsiään anteeksi=kielletään huumori/kaikkien pitää pyytää kaikkea anteeksi

Oululainen professori ottaa Mannerheimin kuvan seinältä=Salaliitto/kielletään isänmaallisuus

Yksi ravintola lopettaa naudanlihan käyttämisen kannattamattomana=Suomalaisuus on uhattuna/kielletään lihansyönti

Homma menee jotenkin näin: Yksittäinen asia tai kommentti työnnetään törkygeneraattoriin, jossa siitä perataan pois häiritsevät faktat ja näkökulmat. Sieltä se syötetään suoraan kaaoksesta voimansa saavan kansanvillitsijän lapaan. Hän vetää kiekon maaliin nasevien saatesanojen kanssa:”Mikään ei ole enää pyhää, kohta kaikki kielletään, Suomea ei enää kohta ole jne”…Osa kansasta hurraa ja yhtyy raivoon. Osa katsoo sivusta ja osa haluaisi sanoa jotain, mutta ei uskalla, koska tietää mitä siitä seuraa

Onko kaikki tai oikeasti kielletty? Velvoittaako Peteliuksen anteeksipyyntö koko ihmiskuntaa ja kuuluuko se edes kenellekään muulle kuin asianomaisille? Saako lihaa vielä syödä ja ottaa lasin maitoa kyytipojaksi?

Kun katson Suomea tänä sunnuntaina, niin huomaan, että kauppojen hyllyt ovat täynnä liha- ja maitotuotteita, auto löytyy melkein joka pihasta, huumoria, rajuakin, on enemmän tarjolla kuin elämässä ehtii katsoa. Mannerheimkin ratsastaa kunniapaikalla Kiasman edessä. Ihmiset voivat edelleen itse valita, miten elämäänsä elävät. Suurin muutos taitaa olla se, että valinnanvaraa on enemmän kuin koskaan niin kaupan hyllyllä kuin maailmankatsomuksissa.

Maailma muuttuu nopeasti ja yhtenäiskulttuurin aika on ohi. Yhden valtion sisällä on monia kulttuureja, enkä tarkoita etnisyyttä. Suomalaisella voi olla paljon enemmän yhteistä toisella puolella maailmaa asuvan ihmisen kuin oman naapurinsa kanssa.

Verkko mahdollistaa verkostoitumisen yli maiden rajojen. Maailmanlaajuiset suuret ideologiat; ympäristötietoinen liberalismi ja konservatiivinen kansallismielisyys joutuvat kuitenkin elämään saman katon alla täällä Suomessakin. Globaalit mittasuhteet kärjistävät vastakkainasettelua ja kaaoksesta hyötyvät tahot kaatavat bensaa liekkeihin.

Lisäksi sukupolvien kuilu voi hyvin ja kasvaa. Liha, maito, uskonto, auto ja moni muu asia, josta tälläkin hetkellä riitelemme koetaan osaksi monen elämäntyyliä ja identiteettiä. Sitten on olemassa nuorempi sukupolvi, jolle nuo asiat näyttäytyvät toisenlaisina. Halutaan muutosta ja kehitystä.

Millainen on tulevaisuutemme jos liberaali ja konservatiivi, nuori ja vähän vanhempi eivät voi keskustella toistensa kanssa ilman ivaa, vähättelyä ja tahallista väärinymmärtämistä. Mitä voimme odottaa lapsiltamme, jos aikuiset yksinkertaistavat, kärjistävät ja ovat armottomia toisiaan kohtaan.

Vanha periaate poliittisessa debatissa ”Asiat riitelee, ei ihmiset” on ajankohtaisempi kuin aikoihin. Paras argumentti voittakoon!

On tutkittu tosiasia, että ihmiset uskoo melkein mitä vaan, jos viesti tulee omilta ja se vahvistaa omia näkemyksiä. Ihminen myös torjuu epämiellyttäväksi koetusta lähteestä tulevan tiedon vaikka se olisi kuinka tutkittua. Tästä pelottava esimerkki on verkossa liikkuva manipuloitu keskustelu eduskunnan kyselytunnilta Halla-ahon ja Maria Ohisalon välillä. Video oli viikon klikkihitti! Peli on kovaa ja likaista! Lähdekriittisyys on välttämätön kansalaistaito! Myös omia ajatuksiaan ja tottumuksiaan olisi hyvä joskus kyseenalaistaa.

Olemme nyt koulun pihalla. Kiusaajien joukko on ottanut vallan. He ovat vähälukuisia, manipuloivia, pelottavia ja kovaäänisiä. Heikkous palkitaan ivalla ja väkivallalla. Tilanne ja ryhmän paine tempaa osan mukaansa. Osa yhtyy kiusaamiseen ja toiset katsovat hiljaa vierestä. Me olemme nyt tässä.

Ehdotan vallankumousta! Meitä on enemmän. Puhalletaan peli poikki ja otetaan piha takaisin!

Ps. Harva on 100% konservatiivi, liberaali, maalainen, kaupunkilainen, vassari, suvakki, suvaitsematon, viherpiipiipertäjä, porvari, nuori, vanha…. Ihmiset mahtuvat aika huonosti määritelmien alle ja meillä on aina enemmän yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä. Me olemme loppujen lopuksi haluinemme, toiveinemme ja pelkoinemme aika samanlaisia.

#meollaan1 #jotainrajaa

Share This:

Blogi

Raha on valtaa, joka säilyy vaalikausien yli ja johon on vaikea puuttua kansanvallan ja demokratian keinoin. Alustataloudessa(Amazon, Google, facebook, Netflix, Spotify), joku keksii palvelun, jossa se tarjoaa muiden tekemiä tuotteita. Kärjistetysti voi sanoa, että Netflix korvasi videovuokraamot, Spotify levykaupat ja Amazon lähes kaiken. Tekniikka kehittyy ja uudet ideat syövät vanhat. Se on kehityksen hinta. Alustatalouden ongelma on vallan ja vaurauden voimakas keskittyminen. Jos ennen kymmenet tuhannet levykaupat työllistivät satoja tuhansia ihmisiä, Spotify työllistää kymmeniä. Sama kaava toimii muillakin aloilla. Kun yksi alustatalouden toimija kasvaa riittävän suureksi, sen kanssa on käytännössä mahdoton kilpailla ilman valtavia muskeleita.  Sama koskee robotiikkaa ja tekoälyä. Yksi startup-yritys tai innovaatio poistaa kokonaisen toimialan ihmisten työmarkkinoilta. Kehitys on vääjäämätöntä ja se voi tuoda koko ihmiskunnalle hyvinvointia ja vaurautta tai vähentää niitä. Jos emme tee mitään, raha, valta ja omistus keskittyy entisestään ja suurin osa ihmistä jää osattomaksi kehityksen tuomasta hyvästä. Yksi tämän hetken tärkeimpiä talouspoliittisia kysymyksiä on, miten suhtaudumme tähän kehitykseen.

Alustatalous,- tekoäly ja alustatalousyhtiöt haluavat tietenkin mahdollisimman vapaan ja säätelemättömän pelikentän ja käyttävät valtavia resurssejaan sen turvaamiseen. Hyvä esimerkki tästä oli Googlen toiminta Eu:n tekijänoikeusuudistukseen ja  artikla 13:sta liittyen. Artiklan tavoite on turvata sisältöjen tekijöille mahdollisuus saada korvauksia työstään alustapalveluilta. Käytännössä Googlen pitäisi neuvotella esim. musiikintekijöiden edustajien kanssa musiikinkäytön korvauksista. Google teki valtavan kampanjan uudistusta vastaan. Se käytti miljoonia lobbaamiseen ja mielipiteiden muokkaukseen. Yhtiö saikin luotua mielikuvan, että kyseessä on taistelu internetin vapaudesta vaikka kyse oli siitä, että se halusi käyttää ilmaiseksi toisten työtä ja rikastua sillä jatkossakin ilman lainsäädännöllisiä esteitä.

Nyt on oikea aika pohtia, miten suhtaudumme tähän kehitykseen. Miten yhteiskunta ja tavalliset kansalaiset voivat olla osallisia ja hyötyä kehityksestä. Vapaat yhteiskunnat ovat tarjonneet yrityksille monenlaista tukea, koulutettua työvoimaa ja mahdollisuuden onnistua. Mikä on niiden vastuu ja rooli yhteiskunnan kehittämisessä? Miten säätelemme, verotamme ja tuemme robotiikkaa, tekoälyä ja alustataloutta? OECD on juuri ehdottanut, että digiyritysten tulisi maksaa veronsa sinne, missä niiden palveluita kulutetaan. Nykyisin ne maksetaan siellä, missä ne tuotetaan. Tämä on johtanut  mm. verojen kiertämiseen veroparatiisien kautta. Mielestäni ehdotus on hyvä! Me tarvitsemme maailmanlaajuiset pelisäännöt myös digijättiläisille.

”With great power comes great responsibility” Sanoi Ben-eno hämähäkkimiehelle.

Jälkikirjoitus:

Teosto on tehnyt juuri pohjoismaisen sopimuksen facebookin ja Instagramin kanssa musiikinkäytön korvauksista. Tekijät saavat siis jatkossa korvauksen teostensa käytöstä somessa. Tärkeä askel oikeaan suuntaan.

Share This:

Blogi