Kategoria: Blogi

Olin viikko sitten eduskuntatalolla ilmastomielenosoituksessa! Tunnelma oli ystävällinen, rauhallinen ja jotenkin asiallisen vaativa. Mielenosoitusten sanoman voisi tiivistää näin: ”Päättäjät kuunnelkaa tiedeyhteisöä ja käärikää hihat! ” Se on minusta ihan kohtuullinen vaatimus ja aloin miettiä asiaa myös omasta eli vantaalaisen kuntapäättäjän näkökulmasta. Mitä minä ja me olemme tehneet ja onko sillä ollut vaikutusta?

Politiikassa kaikki alkaa ideoista ja puheesta. Puheista tulee tavoitteita ja tavoitteet muuttuvat konkreettisiksi toimiksi. Olemme tehneet Vantaalle kunnianhimoisen ilmastotavoitteen olla hiilineutraali vuonna 2030 eli nopeammin kuin Suomi valtiona. Tätä tavoitetta tukemaan on tehty ”Resurssiviisauden tiekartta”(kamala nimi mutta hyvä sisältö), jossa on askelmerkit tavoitteen toteuttamiseen.

Kävimme valtuuston kanssa tällä viikolla läpi Vantaan yhtiöiden toimintaa ja siinä näki hyvin, miten puheet ja tavoitteet vaikuttavat käytännössä. Kaikki Vantaan suuret yhtiöt kuten Vantaan energia, VAV-asunnot ja Vantaan teollisuuskiinteistöt, jonka hallituksessa itse olen, ottavat ilmastotavoitteet huomioon kaikessa toiminnassa ja vähentävät päästöjään jatkuvasti uusilla ratkaisuilla. Suurin ja merkittävin toimijamme ilmastoasioissa on Vantaan energia, joka on valtakunnallisestikin merkittävä toimija. Yhtiö laskee tänä vuonna toisen suuren voimalansa Martinlaakson päästöjä 30%:lla ja luopuu kivihiilestä kokonaan Helsinkiä ja Espoota nopeammin jo vuonna 2022. Tälläkin hetkellä kivihiiltä käytetään vain kylminä pakkaspäivinä. Yhtiön tavoite on olla kokonaan hiilineutraali vuonna 2045. Keinoja ovat energiatehokkuus, älykkäät sähköverkot, hukkalämmön hyödyntäminen, geoterminen lämpö, bioenergia, aurinko, tuuli, lopulta myös hiilidioksidin talteenotto. Koko kaupunki vähentää CO2-päästöjä laajalla rintamalla asumisessa, rakentamisessa ja liikkumisessa. Näin ei tapahtuisi ilman poliittista tahtoa. Paljon siis tehdään ja rimaa pitää nostaa koko ajan. Uusia avauksia tulee koko ajan. Teimme juuri Vihreällä valtuustoryhmällä aloitteen, että Vantaa puolittaa ruuan hiilijalanjäljen vuoteen 2025 mennessä. Se sai kannatusta lähes kaikista ryhmistä mutta perinteiset maito- ja liha-asenteet istuvat vielä tiukassa. Keskustelu aiheesta on kuitenkin avattu ja uskon, että viimeistään ensi valtuustokaudella tavoite toteutuu.

Summa summarum: Politiikka on edelleen tehokas tapa vaikuttaa, etenkin kuntapolitiikka. Monet suuret ilmastoon vaikuttavat päätökset(liikenne, rakentaminen, energia) tehdään juuri kunnissa. Toivottavasti jokainen ilmastosta huolestunut kanavoi huolensa ensi kuntavaaleissa äänestysuurnilla! Nyt jos koskaan jokainen ääni on tärkeä, jos haluamme laittaa isomman vaihteen päälle ilmastonmuutoksen torjunnassa.  Ilmastonmuutoksen torjuntaan vaadittavat toimet tekevät maailmasta mukavamman, puhtaamman ja oikeudenmukaisemman paikan. Samalla kun teemme maailmasta vähän paremman paikan, luomme myös valtavan määrän uusia työpaikkoja. Win win!

Ps. On todella hienoa, että etenkin nuoriso on aktivoinut ja haluaa vaikuttaa tulevaisuutensa. Se harmittaa kyynisiä besservissereitä, mutta niin se on aina ollut. Aikuiselle kaikentietäjälle on vaikea paikka, kun argumentit loppuvat ja oma auktoriteetti rapisee. Kun itse tietää paremmin, niin muiden pitäisi kunnioittavasti vaieta ja tyytyä osaansa. Se on etuoikeutetun ylimielisyyttä, ei mitään muuta.

Share This:

Blogi

Olen opettajana ja myös isänä seurannut huolestuneena koulutuksen kehitystä Suomessa. Koulutus ja sivistys on suomalaisen yhteiskunnan kivijalka ja menestyksemme salaisuus. Kaiken takana on opettajan työn arvostus ja koulutuksen riittävät resurssit. Suomi on ollut pitkään siitä harvinainen maa, että täällä opettajankoulutukseen on paljon hakijoita ja sisään on todella vaikea päästä. Työtä on arvostettu ja opettajaksi on hakeutunut ihmisiä, joilla on ollut varaa valita useista uravaihtoehdoista. Nyt asia on muuttumassa. Varhaiskasvatuksen ja luokanopettajan koulutuksien hakijamäärät ovat tippuneet viime vuosina merkittävästi. Ruotsissa tällainen kehitys on johtanut opettajapulaan ja koko peruskoulutuksen tason laskuun.

Palkkaus on varsinkin varhaiskasvatuksen puolella tärkeässä roolissa. Onhan se aika erikoista, jos yliopistosta valmistunut ihminen, joka tekee kaikkien mielestä tärkeää työtä, ei voi esim pääkaupunkiseudulla elää palkallaan. Tätä asiaa voidaan korjata syksyn palkkaneuvotteluissa.

Monet opettajat kokevat ammatin raskaammaksi kuin aikaisemmin. Nykyään suomalaisessa koulussa noudatetaan inkluusion periaatetta. Se tarkoittaa sitä, että myös paljon tukea tarvitsevat oppilaat opiskelevat tavallisissa luokissa. Erityiskouluista on luovuttu monissa kunnissa lähes kokonaan ja erityis- ja pienluokkia on vähennetty. Ajatuksessa on paljon hyvää mutta toimiva inkluusio tarvitsee kunnolliset resurssit. Yksi luokanopettaja ei yksinkertaisesti voi hallita suurta lapsiryhmää, jos mukana on useita paljon apua tarvitsevia oppilaita. Opettaja väsyy mahdottoman urakan edessä, koulusta kiinnostuneet oppilaat eivät saa työrauhaa tai tarvitsemaansa tukea. Käytöshäiriöinen lapsi leimautuu tavallisella luokalla helposti häiriköksi. Levottomuus ja väkivallan uhka ei edistä kenenkään oppimista tai koulussa viihtymistä. Jatkuvan stressin ja pelon on todettu vaikuttavan negatiivisesti jopa aivojen kehitykseen. Monesti turvallinen erityisluokka on parempi vaihtoehto kaikille.

Koulun haasteisiin on onneksi yksinkertainen ratkaisu, joka hyödyttää koko koulua, opettajia ja oppilaita. Koulut tarvitsevat yksinkertaisesti lisää opettajia, aikuisia, joilla on aikaa lapsille. Tässä ei auta lisäkoulutus tai digitalisaatio vaikka niitä meille mielellään tarjotaan. Inkluusio voi olla toimiva systeemi, mutta se on kunnolla toteutettuna kalliimpi kuin perinteinen erityisluokkia käyttävä järjestelmä. Nyt inkluusiota on käytetty keppihevosena säästöille ja varsinkin laaja-alaisten erityisopettajien määrää tulee lisätä.

Uuden eduskunnan tehtävänä on kirjata lakiin opettajamitoitus, jossa määritellään kuinka monta oppilasta voi yhtä opettajaa kohti olla. Ryhmäkoon merkitys oppimistuloksiin, myöhempiin opintoihin ja jopa tuloihin on osoitettu useissa tutkimuksissa.

Sitten vielä palkasta: Opettajat ja varhaiskasvattajat saavat kyllä kiitosta ja arvostusta poliitikkojen puheissa. Puheet ovat puheita, raha ja resurssit sen sijaan ovat konkretisoitunutta arvostusta.

Share This:

Blogi

Tänään hallitusneuvotteluissa on päätetty oppivelvollisuuden pidentämisestä toiselle asteelle. Tämä tarkoittaa myös sitä, että toisesta asteesta tulee maksuton. Nyt on aika puhua siitä, miten maksuttomuus toteutetaan? Jos vain tilaamme oppimateriaalit nykyisiltä toimijoita, hintalappu on kova, yli 100 miljoonaa euroa vuosittain. Onneksi tämänkin voi tehdä fiksummin. Tässä ehdotukseni:

Voisimme tehdä kaikille avoimen digitaalisen tietopankin ja oppimisympäristön,joka sisältäisi myös toisen asteen oppimateriaalit laadukkaassa muodossa. Oppimiskokonaisuudet voitaisiin jakaa yksittäisiin opetussuunnitelmia seuraaviin moduuleihin. Opettajan oppaat, erityisopetuksen materiaalit(esim. lukivaikeuksien kuntouttaminen, testit) olisivat kaikkien saatavilla. Tämä mahdollistaisi myös pidemmälle menevän oppimisen omien vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden mukaan. Erityistä tukea tarvitseville oppilaille ja heidän lähipiirinsä aikuisille laadukkaan opetusmateriaalin helppo saatavuus mahdollistaisi tukitoimia, johon pelkällä koululla ei välttämättä ole resursseja. Opettajat voisivat myös lisätä palveluun omia materiaalejaan ja hyväksi kokemiaan käytäntöjä. Tämä tarjoaisi ammattilaisille hyvän alustan tehdä yhteisöllistä avoimen lähdekoodin kaltaista kehittämistyötä, joka hyödyttäisi koko yhteiskuntaa.

Oppimisympäristö voisi sisältää videomuotoisia virtuaalitunteja, joiden pitäjät ovat oman alansa parhaita asiantuntijoita ja innostavia opettajia. Rovion tai Supercell:in koodari kertoo, mihin matematiikkaa tarvitaan, suurlähettiläs puhuu historian ja yhteiskuntaopin tärkeydestä, Esko Valtaoja tähtitieteestä ja Sixten Korkman taloudesta jne. Tämä tukisi myös uuden opetussuunnitelman ilmiölähtöisyyttä.

Perinteinen oppikirja on edelleen hyvä työkalu perusopetuksen puolella mutta se ei pysty vastaamaan digitalisaation haasteisiin toisella asteella. Esim. ylioppilaskoe on jo tänä keväänä kokonaan digitaalinen ja samaan suuntaan on menossa koko akateeminen maailma sekä työelämä. Pitää kuitenkin muistaa, että kirjoittamisen ja kynän käyttämisen edut oppimisessa ovat tutkimusten mukaan kiistattomat. Otetaan siis parhaat puolet molemmista eli laitetaan tieto pilveen ja käytetään kynää ja paperia yhtenä oppimisen työkaluista.

Tämän päivän ja tulevaisuuden muuttavassa maailmassa myös täydennyskoulutuksen tarve tulee kasvamaan. Tällainen palvelu antaisi meille mahdollisuuden päivittää omaa osaamistamme joustavasti tarpeen mukaan.

Suomalaisen koulutuksen maine on edelleen kova ja sille on maailmalla kysyntää. Tässä meillä olisi valmis vientituote, suomalainen koulutusformaatti.

Alan osaamista on Suomessa paljon: nykyiset kustantajat, Yle, peliteollisuus…Tälläkin hetkellä Ylen verkkopalveluissa on paljon laadukasta oppimateriaalia muun muassa sähköisiin ylioppilaskokeisiin liittyen.

Meillä on tässä loistava tilaisuus parantaa toisen asteen koulutusta kustannustehokkaasti tavalla, joka hyödyttää koko Suomea!

 

Share This:

Blogi

Poliitikot ovat hyviä keksimään menoja mutta tulojen suhteen luovuutta ei enää löydykään yhtä paljon. Totuus on, että tarvitsemme jatkossa uusia tulonlähteitä, jos haluamme elää maassa, jossa sivistys on maksutonta ja ihmisistä pidetään huolta lapsuudesta vanhuuteen. Tässä yksi konkreettinen miljardin euron idea:

Koulutus on tunnetuin ja arvostetuin suomalainen brändi maailmalla. Silti koulutusvientimme arvo oli viime vuonna vain 300 milj€. Vertailun vuoksi väkimäärältään Suomea pienemmän Uuden-Seelannin koulutusvienti on n. 2 miljardia vuodessa. Euroopassa Hollanti nosti itsensä miljardiluokkaan lyhyessä ajassa.

Tavoitteena pitää olla, että Suomi on koulutusviennin miljardikerhossa seuraavan kahden hallituskauden aikana. Monia oppilaitoksiamme erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella uhkaa kuihtuminen pienenevien ikäluokkien myötä. Ulkomaalaiset tutkinnostaan maksavat opiskelijat lisäävät suomalaisten työllisyyttä ja pitävät kuntia elinvoimaisina.

Yksi esimerkki: Savonlinnassa lopetettiin juuri opettajankoulutus ja se oli suuri isku kaupungin ja koko alueen taloudelle. Sen sijaan, että toimiva ja laadukas laitos ajettiin alas, olisimme voineet ottaa sinne EU/ETA-alueen ulkopuolelta maksavia opiskelijoita, jotka haluavat maailman parhaan opettajatutkinnon. Meillä on jo englanninkielinen opettajankoulutusohjelma valmiina. Kaikki olisivat voittaneet.

Raha ei kasva puissa mutta sitä kasvaa suomalaisessa koulutuksessa. Hoidetaan tämä homma kotiin!

Share This:

Blogi

Nyt sen voi sanoa: Sote on kaatunut. Vaikka olen vastustanut erityisesti markkimallia alusta asti, ei tästä voi iloita. Kyseessä on tämän hallituksen suurin hanke ja pelkkä valmistelu on tullut todella kalliiksi veronmaksajille. Paljon työtä ja aikaa on hukattu. Epäonnistuminen johtuu enimmäkseen poliittisesta lehmänkaupasta, jossa Kokoomus sai markkimallin ja Keskusta maakunnat. Näitä kahta tavoitetta lähdettiin viemään jääräpäisesti eteenpäin asiantuntijoita kuuntelematta ja palvelut sekä niiden käyttäjät jäivät puolueiden ideologisten haaveiden alle. Paketista tuli liian suuri ja haastava yhdelle hallituskaudelle. Pikkuhiljaa järki on voittanut myös hallituspuolueiden riveissä ja peli pakko viheltää poikki!

Soteuudistus on seuraavan eduskunnan tehtävä ja toivon, että se tehdään mahdollisimman pitkälle kaikkien puolueiden kanssa parlamentaarisena yhteistyönä asiantuntijoita kuunnellen. Alusta ei tarvitse aloittaa vaan jo tehtyä valmistelua voidaan osin käyttää hyväksi. Uudistus pitää tehdä ihmisiä eikä puolueita tai terveysyrityksiä varten.

#sivistyksensuurvalta

Share This:

Blogi

Kulttuurilla ja taiteella on ollut merkittävä rooli Suomen historiassa ja nykypäivässä. Tuskin koko maatamme olisi ilman taiteilijoidemme panosta. Taide ja kulttuuri rakentaa identiteettiämme ja antaa sisällön sanalle Suomi. Se on myös merkittävä osa koulutustamme ja kasvatustamme. Musiikki, kuvataide ja urheilu ovat osa hyvää elämää ja kasvamista paremmiksi ihmisiksi. Taide on viides valtiomahti, joka kritisoi, sanoittaa, etsii uutta, menee sinne, missä ei ole vielä käyty. Taide on osa ihmisyyttä ja arvo itsessään.

Politiikka on taas resurssien jakamisen taidetta ja suuret visiot tarvitsevat  tuekseen päätöksiä ja kirjauksia budjettiin. Tässä vähän faktoja ja konkreettinen tavoite:

Kulttuuri- ja luovat alat ovat Suomessa bkt:lla(3.5%)a mitattuna suurempia kuin maatalous tai vaikka elintarviketeollisuus ja niillä on suuri kansantaloudellinen merkitys. Pelkästään kotimaisen musiikkialan kokonaisarvo oli viime vuonna 930,2 miljoonaa euroa ja vienti kasvoi vuodessa 30%.  Silti olemme jäljessä muuta läntistä Eurooppaa. Kasvunvaraa siis on ja alan vientipotentiaali on suuri. Silti kulttuurista on leikattu jo useamman hallituskauden ajan. Nyt on aika tehdä satsauksia ja varmistaa, että kulttuurielämä voi hyvin ja kehittyy myös tulevaisuudessa.

Nostetaan kulttuuribudjetti nykyisestä 0,8%:sta prosentin tasolle. Se on investointi, joka maksaa itsensä takaisin sekä euroissa että hyvinvoinnissa.

Share This:

Blogi

Suomi – Sivistyksen suurvalta

  1. Maailman paras koulutus taaperosta tohtoriin!
  2. Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ja ekologinen rakennemuutos, joka luo uutta työtä ja hyvinvointia.
  3. Tasa-arvo on koko yhteiskuntamme perusta. Me menestymme ja voimme hyvin, kun jokainen saa olla paras versio itsestään ilman syrjintää tai vähättelyä.
  4. Tärkeitä teemoja: Kaivoslaki, uusi ja parempi sote, kulttuuri 1% budjetista, kaikille yhteinen katsomusaine, maksuton toinen aste, translaki, Suostumus 2019, pikavipit, perustulo

 

 

Share This:

Blogi

Viime aikoina on puhuttu paljon Suomen Kaivoslaista ja Yle uutisoi viimeksi tällä viikolla Australialaisesta Dragon Mining-yhtiöstä. Firmalla on Orivedellä oma luvaton kaatopaikkansa, jota se on haluton puhdistamaan. Dragon Mining jatkaa parhaillaankinkullan kaivamista ja malminetsintää, vaikka sen uusi lupahakemus hylättiin. Kaivoslakimme ja kaivostoimintaan liittyvät ympäristösäädökset kaipaavat pikaista uudistamista!

Suomalainen yhteiskunta ei nimittäin juuri hyödy kaivostoiminnasta ja maaperämme aarteista. Sen sijaan joudumme maksamaan ympäristötuhojen seuraukset. Maaperämme on pullollaan arvokkaita mineraaleja, joista saatava taloudellinen hyöty karkaa liian usein monikansallisten yhtiöiden taskuihin.

Suomessa on edelleen käytössä 1700-luvulta peräisin oleva valtausperiaate, jonka mukaan malmiesiintymät kuuluvat ensimmäiselle varaajalle. Valtausperiaate koskee jopa yksityisiä maita ja luonnonsuojelualueita. Usein kehittyneissä maissa valtio omistaa mineraalinsa ja kaivosyhtiöt maksavat sille veroa niiden käytöstä. Suomessa on toisin. Täällä kaivosyhtiöt omistavat maaperämme mineraalit eivätkä ne maksa niistä valtiolle mitään. Suomi onkin pohjolan Kongo ja sinisilmäinen hölmö kaivoslakinsa puolesta. Ei ole ihme, että ulkomaiset kaivosyhtiöt varaavat malmivarantojamme kiihtyvällä tahdilla. Vastaavaa luonnonvarojen polkumyyntiä oli viimeksi tarjolla Neuvostoliiton hajotessa.

Otetaan siis ensi hallituskaudella käyttöön mineraalien markkinahintaan sidottu vero. Kohtuullinen verotus ei ole investointien este. Suomessa toimivat kaivosyhtiöt voisivat myös maksaa vakuutusmaksua rahastoon, jota käytetään ympäristötuhojen korjaamiseen. Tällainen malli on käytössä Yhdysvaltojen öljyteollisuudessa ja tulokset ovat olleet hyviä. Maaperämme aarteet kuuluvat meille Suomen kansalaisille ja niitä pitää hyödyntää niin, ettei luontoamme pilata. Vihreiden ja omana tavoitteenani on kestävä kaivoslaki, joka huomioi luontoarvot ja kansalaisten oikeudet sekä turvaa osaltaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta.

#kaivoslaki #sivistyksensuurvalta

Share This:

Blogi

Suomalaisessa koulussa on yksi oppiaine, jossa lapset ja nuoret jaetaan erillisiin ryhmiin vanhempien maailmankatsomuksen mukaan. Vuonna 1923 eduskunta sääti lain, että kirkkoon kuuluville uskonto on pakollinen oppiaine ja sama laki on voimassa edelleen. Tällainen on nykyään kansainvälisesti aika harvinaista. Esim. muissa pohjoismaissa on käytössä neutraali kaikille sopiva katsomusaine ja varsinainen oman uskonnon opetus on kirkkokuntien vastuulla. Ranskassa taas uskontoa ei opeteta lainkaan.

Yhtä hyvin voisimme jakaa lapset yhteiskuntaopin ja historian tunneilla ryhmiin vanhempien puoluetaustan mukaan. Toiset keskittyisivät Milton Friedmaniin ja toiset Karl Marxiin?

Koulun tehtävä on lisätä ymmärrystä myös toisia uskontoja ja kulttuureja kohtaan. Nykyinen systeemi ei sitä parhaalla mahdollisella tavalla tee ja on kaiken lisäksi kallis, kun jokainen pienikin uskollinen ryhmä tarvitsee omat opettajansa. Erilaisia katsomusaineita on tällä hetkellä 13 eikä vähemmistöuskontojen opettajilla ole usein pätevyyttä tehtäväänsä. Esim. muslimioppilaita on Suomessa melkein 10 000 ja päteviä opettajia alle 30. Viranomaiset eivät voi juuri tietää, minkälaista opetusta tunneilla annetaan.

On täysin järjetöntä jakaa lapsia ryhmiin uskontojen mukaan ja korostaa erilaisuutta todella konkreettisella tavalla. Juuri käsitys oman uskonnon erityislaatuisuudesta on usein konfliktien takana. Uusi neutraali katsomusaine olisi hyvä työkalu puhkomaan kuplia, edistämään ymmärrystä ja dialogia uskontojen ja maailmankatsomusten välillä.

Ps. Tällä hetkellä nuoret aikuiset eroavat kirkosta eniten ja esim. Helsingissä on jo kouluja, joissa kirkkoon kuuluu alle puolet oppilaista. Paine kaikille yhteiseen katsomusaineeseen tulee siis kasvamaan tulevaisuudessa.

Share This:

Blogi

Sote- ja maakuntauudistus on ollut yksi surkeimpia tarinoita Suomen poliittisessa historiassa. Uudistuksen tärkeimmät tavoitteet ovat olleet terveyspalveluiden yksityistäminen ja keskustan hiipuvan vallan sementoiminen maakuntien avulla. Asiakas ja palvelut ovat olleet näytelmän sivuosassa. Jälki on ollut sen mukaista.

Viimeksi tällä viikolla talouspolitiikan arviointineuvosto lyttäsi soten ja totesi, että kustannussäästöt ovat pelkkää fantasiaa. Kyseessä onkin yritystuki verovaroista suoraan muutamalle terveysalan suurimmalle toimijalle.

Tämä on politiikkaa pahimmillaan. Sählätään koko maan asioita puhtaasti oman viiteryhmän ehdoilla eikä piitata asiantuntijoiden lausunnoista tai kansalaisten edusta vähäänkään. Palveluiden käyttäjienlisäksi suurimpia häviäjiä ovat isot kaupungit. Niiden kyky investoida ja hoitaa talouttaan heikkenee olennaisesti uudistuksen myötä. Tämä on Vapaavuorenkin kritiikin ydin. Suuret kaupungit tarvitsevat oman ratkaisunsa, joka turvaa niiden elinvoiman.

Maakunnissa voisi olla järkeä, jos ne olisivat tarpeeksi isoja. Nyt niitä on Keskustan vaatimuksesta 18 eivätkä pienimmät niistä omaa sellaisia hartioita, että ne pystyisivät kunnolla hoitamaan tehtäviään. Jos maakunnat tulevat, niiden määrää todennäköisesti karsitaan tulevaisuudessa. Olisi huomattavasti viisaampaa ja halvempaa tehdä se nyt. Tanska on muuten juuri luopumassa maakuntamallista. Siellä uudeksi periaatteeksi on kirjattu ”potilas ensin, läheisyys ja laatu”. Meillä yksityistäminen, byrokratia ja poliittiset lehmänkaupat.

Maakuntia suurempi ongelma on kuitenkin terveyspalveluiden laajamittainen yksityistäminen. Maakuntamallia voidaan parantaa jatkossa mutta kerran yksityistettyä ei takaisin saada. Olisi todella surullista, jos terveyspalvelumme päätyisivät monikansallisten sijoitusyhtiöiden omistukseen ja verorahamme veroparatiiseihin. Esperi Caren tapaus on tästä surullinen esimerkki.

Julkinen terveydenhuoltojärjestelmämme on tutkitusti laadukas ja kustannustehokas. Parannettavaakin on ja meillä on yksi ongelma ylitse muiden ja se on ensimmäinen lääkärille pääsy sairastuessa. Jonot ovat olleet monin paikoin kohtuuttoman pitkät. Nopea pääsy lääkärille tehostaa hoitoa sekä säästää aikaa ja rahaa. Tämä voitaisiin korjata ilman valtavaa sote-mullistusta yksinkertaisesti lisäämällä lääkäreiden määrää. Sairaanhoidon hallinnon emeritusprofessori Martti Kekomäenmukaan tähän riittäisi n. tuhat lääkäriä lisää ja se maksaisi n 100 miljoonaa euroa vuodessa. Se on pikkusumma verrattuna nykyisen sote-uudistuksen kustannuksiin, joiden pelkkä valmistelu ja byrokratia on jo tähän mennessä maksanut moninkertaisesti ilman konkreettisia tuloksia.

Se, että hallituspuolueet eivät saa edes kaikkia omia kansanedustajiaan uudistuksen taakse, kertoo paljon.

Seuraavan hallituksen tehtävä on nostaa kansalaiset ja palveluiden turvaaminen ja tasa-arvo keskiöön. Aloitetaan lisäämällä lääkäreiden määrää. Sen jälkeen edetään asteittain ja kokeilujen kautta. Yksityisiä toimijoita voi myös käyttää mutta niitä ei kannata päästää kuskin paikalle ja pahimmillaan monopoliasemaan.

Uudistus on ongelmallinen myös demokratian kannalta. Viime eduskuntavaaleissa kansalaisilla ei ollut mahdollisuutta kertoa kantaansa maakuntiin tai markkinamalliin. Suunnitelmat pidettiin visusti salassa. Hallituksessa on mukana 1%:n kannatuksen omaava puolue, jota kukaan ei ole äänestänyt. Kyselyiden mukaan suurin osa suomalaisista vastustaa sote-uudistusta. Kyseessä on tämän hallituksen suurin hanke, joka on yksinkertaisesti epäonnistunut täysin.  Me tarvitsemme paremman soten ja sen tekeminen on seuraavan hallituksen tärkeimpiä tehtäviä.

#sote #sivistyksensuurvalta #meollaan1

Share This:

Blogi