Kuukausi: heinäkuu 2017

Olen monesti miettinyt, miten maahanmuutosta voisi kirjoittaa ilman, että homma menee huuteluksi ja moralisoinniksi. On jotenkin älytöntä, että meillä on suuri aihe, josta julkisesti ja asiallisestikin kirjoittaminen on aina jossain piireissä sosiaalinen itsemurha. Puolikin pitäisi valita tai joku valitsee sen puolestasi. Kukkahatusetä tai natsi? Siinäkö on vaihtoehdot? En tiedä mutta nostan pääni juoksuhaudasta ja heilutan ensin valkoista lippua. Katsotaan huomataanko sitäJ Yritän olla pragmaattinen ja jätän moraaliset pohdinnat toiseen kertaan.

Tähän asti näkemämme kansainvaellus on ollut vain pieni maistiainen, mitä on tulossa, jos emme pysty ratkaisemaan maahanmuuton taustalla olevia ongelmia. Ilmastonmuutos, sodat ja köyhyys ajavat ihmisiä Eurooppaan. Ihmiset(myös suomalaiset) ovat aina liikkuneet paremman elämän perässä pitkin planeettaa. Oma elämä on jokaiselle ainutkertainen ja mitäpä me emme tekisi, että siitä tulisi mahdollisimman hyvä? Siitä tuskin voi ketään syyttää? Vaikka Suomi ja Eurooppa tarvitseekin uusia ihmisiä, tuskin kukaan pitää hyvänä ja kestävänä vaihtoehtona sitä, että kokonaiset kansat muuttavat Eurooppaan ihmissalakuljetus OY:n venekyydeillä. Eurooppa repeilee jo nyt maahanmuuton edessä ja Iso karhu naapurissamme ja moni muu toimija terroristeista rikollisryhmiin ovat valmiita käyttämään kaikenlaista epävakautta hyväkseen. Meillä ei ole varaa olla heikkoja ja riitaisia. Pitäisi siis löytää ratkaisuja, joiden kanssa suuri enemmistö pystyy elämään.

Paras ratkaisu olisi pystyä luomaan hyvän elämän edellytyksiä sinne, mistä nyt halutaan pois. Kehitysyhteistyö(erityisesti tyttöjen koulutus(, rauhanvälitys ja diplomatia ovat tärkeitä työkaluja ja niihin kannattaa satsata. Jokainen syntypaikallaan ratkaistu kriisi voi estää vuosikymmeniä kestävän koko maailmaa koskevan ongelmien vyyhdin.

Kehitysmaiden todellinen vaurastuminen voi tässä maailmassa tapahtua kuitenkin vain kaupan, globalisaation ja hyvän hallinnon kautta. Se, mitä on tapahtunut Aasiassa voi tapahtua myös muualla. Ei siitä ole kovin kauaa, kun osa EU-maistakin täytti kehitysmaan kriteerit. Tarvitaan työtä, investointeja ja koulutusta sinne, missä niitä ei nyt ole. Tässä Eurooppa ja eurooppalaiset yritykset voisivat olla edelläkävijöitä. Voisiko esim. Afrikka olla meille kumppani eikä jälkikolonialistinen raaka-ainevarasto? Voisiko joku suomalainen suuryritys perustaa tehtaan vaikka Tansaniaan ja koulun sen yhteyteen?

Olin juuri kuuntelemassa Porin Suomi-Areenalla keskustelua suomalaisesta työstä, menestyksestä, yrittämisestä ja taloudesta. Mukana oli Sixten Korkman, Carl Haglund ja joukko suomalaista yritysjohtoa. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että Suomi tarvitsee paljon uusia ihmisiä pärjätäkseen. Työperäistä maahanmuuttoa siis tarvitaan runsaasti. Menestys ja uudet ideat syntyy siellä, missä ihmiset kohtaavat hyvässä hengessä. Piilaaksossa kaikki ovat jostain muualta! Se on voimavara. ”Rajat kiinni” tarkoittaa köyhyyttä ja kurjuutta kaikille. Kysymys kuuluukin kuinka paljon ja millä tavalla toteutettuna meillä voisi olla humanitaarista maahanmuuttoa ja miten voisimme helpottaa työperäistä maahanmuuttoa? Rasismiin meillä ei ole varaa taloudenkaan näkökulmasta. Aika vaikea houkutella kansainvälistä työvoimaa Suomeen, jos esim. lapset kohtaavat rasismia ja syrjintää kaduilla. Voisiko Pohjois-Afrikassa olla keskuksia joiden kautta ihmiset voivat hakea turvapaikkaa tai työlupia Eurooppaan ilman salakuljetusta? Heillä olisi heti paikka, minne mennä ja työtä, jota tehdä ilman odottelua. Itse uskon, että työ- tai opiskelupaikka on ihmisille mieluisampi ja parempi vaihtoehto kuin sossun luukku. Tämä vaatisi tietenkin poliittista tahtoa, paremmin toimivat ulkorajat ja suuremmat pakolaiskiintiöt. EU voisi luoda jonkinlaisen Green Card-järjestelmän niille siirtolaisille, jotka eivät ole turvapaikanhakijoita. Karkeasti periaattella ”Jos pystyt työllistämään itsesi, täällä on paikka sinulle”. Kaikille pitää antaa mahdollisuus mutta ketään ei tarvitse hyysätä. Mielestäni ihan toimiva periaate lastenkasvatuksesta aikuistenkin maailmaan! Puhutaan, kuunnellaan, kunnioitetaan ja yritetään ymmärtää!

Share This:

Oletus kategoria