Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen
Tämä on aikamme tärkein kysymys, jossa meidän tulee onnistua. Kaikki muu riippuu siitä. Hiilinielujemme maksimointi, siirtyminen päästöttömiin energialähteisiin ja uuden teknologian kehittäminen tulee olla politiikkamme keskiössä kunnissa, valtakunnan tasolla ja EU:ssa.
Tasa-arvo on menestyksen edellytys
Tasa-arvo on koko yhteiskuntamme perusta ja se on kirjattu vahvasti perustuslakiimme. Jos jokainen meistä saa olla paras versio itsestämme ilman syrjintää tai vähättelyä, yhteiskuntamme voi hyvin. Hyväksyntä, arvostus ja osallisuus ovat hyvä ja halpa keino lisätä hyvinvointia ja saada jokainen mukaan tekemään maailman parasta yhteiskuntaa. Meillä ei ole yksinkertaisesti varaa rasismiin tai minkäänlaiseen syrjintään, jos haluamme menestyä.
Koulutus
Olen ollut mukana lukuisissa kansainvälisissä kouluun liittyvissä projekteissa ja ulkomaiset kollegat ihmettelevät aina samaa. Miksi suomalainen koulu on niin hyvä? Vastaukseni on:
1. Koulutus on ilmaista ja peruskoulu on kaikille sama. Jokaisella on mahdollisuus päästä niin pitkälle, kuin motivaatio ja taidot riittävät.
2. Opettajan ammatin ja koulutuksen arvostus
3. Lähikouluperiaate peruskoulussa. Lähin koulu on paras. Tällä ehkäistään myös eriarvoistumista
Koulutusjärjestelmämme on edelleen yksi maailman parhaista ja lähihistoria on näyttänyt, että sitä pitää myös puolustaa. Yliopistoihin ja erityisesti ammatilliseen koulutukseen kohdistuneet leikkaukset ovat olleet mittakaavaltaan liian suuria ja tuhoisia. Laadukas varhaiskasvatus ja koulutus ovat tutkimustenkin mukaan sekä tuottavia että yhteiskuntaamme parantavia investointeja. Vain hullu säästää koulutuksesta!
Kulttuuri
Kulttuurilla ja taiteella on ollut merkittävä rooli Suomen historiassa ja nykypäivässä. Tuskin koko maatamme olisi ilman taiteilijoidemme panosta. Taide ja kulttuuri rakentaa identiteettiämme ja antaa sisällön sanalle Suomi. Se on myös merkittävä osa koulutustamme ja kasvatustamme. Musiikki, kuvataide ja urheilu ovat osa hyvää elämää ja kasvamista paremmiksi ihmisiksi. Kulttuuri- ja luovat alat ovat Suomessa bkt:lla(3.5%)a mitattuna suurempia kuin maatalous tai vaikka elintarviketeollisuus ja niillä on suuri kansantaloudellinen merkitys. Teen itse työtä Vantaalaisen kulttuurin eteen tuottajana, kaupunkiaktiivina, kaupunkikulttuurilautakunnan ja Vantaan viihdeorkesterin hallituksen jäsenenä.
Pidä huolta
Hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut ovat huolenpitoa ja kuuluvat sivistysvaltioon. Vaikka markkinat hoitavat monet asiat kuntia ja valtioita tehokkaammin, niitä ei kannata päästää kuskin paikalle terveyspalveluissa tai koulutuksessa. Julkinen terveydenhuoltojärjestelmämme on tutkitusti laadukas ja kustannustehokas. Parannettavaakin on ja meillä on yksi ongelma ylitse muiden. Se on ensimmäinen lääkärille pääsy sairastuessa. Jonot ovat olleet monin paikoin kohtuuttoman pitkät. Nopea pääsy lääkärille tehostaa hoitoa sekä säästää aikaa ja rahaa. Tässä meillä on Vantaalla vielä paljon parannettavaa.
Sosiaaliturvan uudistus ja perustulo Myös sosiaaliturvajärjestelmämme kaipaa uudistamista. Korona-aika näytti sen konkreettisesti. Riittävä ja joustava perusturva elämän eri tilanteissa auttaa pitämään kaikki mukana ja ehkäisee syrjäytymistä. Työelämämme muuttuu koko ajan sirpaleisemmaksi ja jaksottaiseksi. Meidän pitää kehittää kokonaan uusi joustava ja kannustava järjestelmä, joka mahdollistaa työntekemisen, työelämässä tarvittavien taitojen opiskelun, yrittämisen ja uusien asioiden kokeilemisen. Koko leimaavasta työttömyyskäsitteestä voisi luopua. Perustulo voi antaa tälle hyvän pohjan. Erityisesti freelancereille, itsensätyöllistäjille ja työhalukkaille osatyökykyisille perustulo voi olla suuri mahdollistaja ja tie ulos köyhyyden ja byrokratian labyrinteistä. Freelancerin ei tarvitse erikseen hakea tukia tulottomille jaksoille ja alussa oleva yrittäjä saa starttirahansa perustulosta. Perustulo on kuitenkin ajatuksena uusi ja tarvitsemme siitä lisää tietoa, jota saa vain kokeilemalla ja tutkimalla. Soten kompuroinnista kannattaa ottaa opikseen ja uudistus tulee tehdä harkiten ja kokeilujen kautta. Hiljaa ja huolella hyvää tulee.
Kaikille yhteinen katsomusaine
Minusta Suomen tulisi luopua nykyisestä uskonnonopetuksesta ja siirtyä kaikille yhteiseen katsomusaineeseen, joka olisi neutraali yhdistelmä uskontojen historiaa, periaatteita ja nykyiseen elämänkatsomustietoon liittyviä aiheita kuten etiikkaa. On täysin järjetöntä jakaa lapsia ryhmiin uskontojen mukaan ja korostaa erilaisuutta todella konkreettisella tavalla. Koulun tehtävä on lisätä ymmärrystä myös toisia uskontoja ja kulttuureja kohtaan. Nykyinen systeemi ei sitä tee ja on kaiken lisäksi kallis, kun jokainen uskollinen ryhmä tarvitsee omat opettajansa, joilla ei aina ole minkäänlaista pätevyyttä tehtäväänsä. Muutenkin uskonnot ja valtio tulee pitää erossa toisistaan. Yhteiskunnallisia päätöksiä ei voi tänä päivänä tehdä pyhiä tekstejä lukemalla.
Kaivoslaki
Vihreät ovat vaatineet Suomen kaivoslain uudistamista jo pitkään ja uudistus on tulossa tällä hallituskaudella. Suomen kaivoslaki on ollut löyhä ja yhteiskuntamme ei ole juuri hyötynyt maaperänsä aarteista mutta on yleensä joutunut maksamaan ympäristötuhojen seuraukset. Meillä on maaperä pullollaan arvokkaita mineeraaleja, joista saatava taloudellinen hyöty karkaa liian usein monikansallisten yhtiöiden taskuihin. Suomi on ollut pitkään pohjolan Kongo kaivoslakinsa puolesta ja ulkomaiset kaivosyhtiöt ovat varanneet malmivarantojamme Lapin käsivartta ja Saimaata myöten. Meiltä on myös puuttunut kokonaan kaivosrojaltivero, jota käytetään lähes kaikissa kehittyneissä kaivosmaissa. Kohtuullinen verotus ei ole investointien este ja auttaa meitä rahoittamaan hyvinvointiyhteiskuntaa. Aarteistaan ei kannata luopua liian halvalla. Meillä on myös käytössä 1700-luvulta peräisin oleva valtausperiaate, jonka mukaan malmiesiintymät kuuluvat ensimmäiselle varaajalle. Valtausperiaate koskee jopa yksityisiä maita ja luonnonsuojelualueita. Maaperämme aarteet kuuluvat meille Suomen kansalaisille ja niitä pitää hyödyntää niin, ettei luontoamme pilata. Tavoitteenaana on kestävä kaivoslaki, joka huomio luontoarvot ja kansalaisten oikeudet sekä turvaa osaltaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta.
