Last updated on 18.2.2019
Maksuttomasta toisesta asteesta tehtiin juuri kansalaisaloite, joka keräsi 53 000 nimeä. Eduskunnan sivistysvaliokunta kuitenkin torppasi hankkeen muotovirheen takia. Kyseessä oli monelle nuorelle ensimmäinen konkreettinen vaikuttamisyritys maamme asioihin. Vastaus oli tyly, kuin märkä rätti naamalle. Asia on tärkeä koulutuksen tasa-arvon kannalta. Esim. lukiolaiselle oppimateriaalit maksavat tällä hetkellä n 2500€. Se on monelle liian paljon. Uskon kuitenkin, että maksuttomuus toteutuu jo lähitulevaisuudessa, kunhan saamme koulutusmyönteisemmän hallituksen. Nyt onkin hyvä hetki miettiä, miten maksuttomuus kannattaisi tehdä. Tässä minun ehdotukseni:
Opetus- ja kulttuuriministeriön arvion mukaan toisen asteen maksuttomuuden vuosittaiset kustannukset olisivat 109–153 miljoonaa euroa. Se on niin paljon rahaa, että meidän kannattaa miettiä tarkkaan, miten sen parhaiten käytämme. Tässä ehdotukseni:
Voisimme tehdä kaikille avoimen digitaalisen tietopankin ja oppimisympäristön,joka sisältäisi myös toisen asteen oppimateriaalit laadukkaassa muodossa. Oppimiskokonaisuudet voitaisiin jakaa yksittäisiin opetussuunnitelmia seuraaviin moduuleihin. Opettajan oppaat, erityisopetuksen materiaalit(esim. lukivaikeuksien kuntouttaminen, testit) olisivat kaikkien saatavilla. Tämä mahdollistaisi myös pidemmälle menevän oppimisen omien vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden mukaan. Erityistä tukea tarvitseville oppilaille ja heidän lähipiirinsä aikuisille laadukkaan opetusmateriaalin helppo saatavuus mahdollistaisi tukitoimia, johon pelkällä koululla ei välttämättä ole resursseja. Opettajat voisivat myös lisätä palveluun omia materiaalejaan ja hyväksi kokemiaan käytäntöjä. Tämä tarjoaisi ammattilaisille hyvän alustan tehdä yhteisöllistä avoimen lähdekoodin kaltaista kehittämistyötä, joka hyödyttäisi koko yhteiskuntaa.
Oppimisympäristö voisi sisältää videomuotoisia virtuaalitunteja, joiden pitäjät ovat oman alansa parhaita asiantuntijoita ja innostavia opettajia. Rovion tai Supercell:in koodari kertoo, mihin matematiikkaa tarvitaan, suurlähettiläs puhuu historian ja yhteiskuntaopin tärkeydestä, Esko Valtaoja tähtitieteestä ja Sixten Korkman taloudesta jne. Tämä tukisi myös uuden opetussuunnitelman ilmiölähtöisyyttä.
Perinteinen oppikirja on edelleen hyvä työkalu perusopetuksen puolella mutta se ei pysty vastaamaan digitalisaation haasteisiin toisella asteella. Esim. ylioppilaskoe on jo tänä keväänä kokonaan digitaalinen ja samaan suuntaan on menossa koko akateeminen maailma sekä työelämä. Pitää kuitenkin muistaa, että kirjoittamisen ja kynän käyttämisen edut oppimisessa ovat tutkimusten mukaan kiistattomat. Otetaan siis parhaat puolet molemmista eli laitetaan tieto pilveen ja käytetään kynää ja paperia yhtenä oppimisen työkaluista.
Tämän päivän ja tulevaisuuden muuttavassa maailmassa myös täydennyskoulutuksen tarve tulee kasvamaan. Tällainen palvelu antaisi meille mahdollisuuden päivittää omaa osaamistamme joustavasti tarpeen mukaan.
Suomalaisen koulutuksen maine on edelleen kova ja sille on maailmalla kysyntää. Tässä meillä olisi valmis vientituote, suomalainen koulutusformaatti.
Palvelu voitaisiin toteuttaa yhdessä Ylen ja kirjastojen kanssa. Ylen tehtäviin kuuluu suomalaisten sivistäminen ja se on sitä tehnytkin vuosikymmeniä. Kukapa meistä ei olisi joskus katsonut koulu-tv:tä. Tälläkin hetkellä Ylen verkkopalveluissa on paljon laadukasta oppimateriaalia mm. sähköisiin ylioppilaskokeisiin liittyen. Yksityinen opetus.tv on tehnyt myös arvokasta pioneerityötä tällä alalla. Meillä on siis pohja ja tekninen osaaminen jo olemassa. Tarvitsemme vain vision ja suunnan.
Mikään näistä uudistuksista ei vähennä kouluissa toimivien opettajien tarvetta. Lapset tarvitsevat elämäänsä ihan oikeita lihaa ja verta olevia kasvattajia, jotka osaavat ohjata heitä yhä monimutkaisemmassa maailmassa.
Tämä on yksi jokaista suomalaista hyödyttävä askel matkalla sivistyksen suurvallaksi!
Ps. 
Olen esitellut aikaisemminkin oman visioni liittyen maksuttomaan toiseen asteeseen. Olen sen jälkeen keskustellut aiheesta eri alojen asiantuntijoiden kanssa ja saanut hyviä näkökulmia. Merkittävä oivallus myös oli, että tarpeeksi suuret hartiat(Yle) idean toteuttamiseksi ovat jo olemassa.
