Alustatalous – Miten uudella teknologialla saatu hyvä saadaan kiertämään ja hyödyttämään koko yhteiskuntaa?

Raha on valtaa, joka säilyy vaalikausien yli ja johon on vaikea puuttua kansanvallan ja demokratian keinoin. Alustataloudessa(Amazon, Google, facebook, Netflix, Spotify), joku keksii palvelun, jossa se tarjoaa muiden tekemiä tuotteita. Kärjistetysti voi sanoa, että Netflix korvasi videovuokraamot, Spotify levykaupat ja Amazon lähes kaiken. Tekniikka kehittyy ja uudet ideat syövät vanhat. Se on kehityksen hinta. Alustatalouden ongelma on vallan ja vaurauden voimakas keskittyminen. Jos ennen kymmenet tuhannet levykaupat työllistivät satoja tuhansia ihmisiä, Spotify työllistää kymmeniä. Sama kaava toimii muillakin aloilla. Kun yksi alustatalouden toimija kasvaa riittävän suureksi, sen kanssa on käytännössä mahdoton kilpailla ilman valtavia muskeleita.  Sama koskee robotiikkaa ja tekoälyä. Yksi startup-yritys tai innovaatio poistaa kokonaisen toimialan ihmisten työmarkkinoilta. Kehitys on vääjäämätöntä ja se voi tuoda koko ihmiskunnalle hyvinvointia ja vaurautta tai vähentää niitä. Jos emme tee mitään, raha, valta ja omistus keskittyy entisestään ja suurin osa ihmistä jää osattomaksi kehityksen tuomasta hyvästä. Yksi tämän hetken tärkeimpiä talouspoliittisia kysymyksiä on, miten suhtaudumme tähän kehitykseen.

Alustatalous,- tekoäly ja alustatalousyhtiöt haluavat tietenkin mahdollisimman vapaan ja säätelemättömän pelikentän ja käyttävät valtavia resurssejaan sen turvaamiseen. Hyvä esimerkki tästä oli Googlen toiminta Eu:n tekijänoikeusuudistukseen ja  artikla 13:sta liittyen. Artiklan tavoite on turvata sisältöjen tekijöille mahdollisuus saada korvauksia työstään alustapalveluilta. Käytännössä Googlen pitäisi neuvotella esim. musiikintekijöiden edustajien kanssa musiikinkäytön korvauksista. Google teki valtavan kampanjan uudistusta vastaan. Se käytti miljoonia lobbaamiseen ja mielipiteiden muokkaukseen. Yhtiö saikin luotua mielikuvan, että kyseessä on taistelu internetin vapaudesta vaikka kyse oli siitä, että se halusi käyttää ilmaiseksi toisten työtä ja rikastua sillä jatkossakin ilman lainsäädännöllisiä esteitä.

Nyt on oikea aika pohtia, miten suhtaudumme tähän kehitykseen. Miten yhteiskunta ja tavalliset kansalaiset voivat olla osallisia ja hyötyä kehityksestä. Vapaat yhteiskunnat ovat tarjonneet yrityksille monenlaista tukea, koulutettua työvoimaa ja mahdollisuuden onnistua. Mikä on niiden vastuu ja rooli yhteiskunnan kehittämisessä? Miten säätelemme, verotamme ja tuemme robotiikkaa, tekoälyä ja alustataloutta? OECD on juuri ehdottanut, että digiyritysten tulisi maksaa veronsa sinne, missä niiden palveluita kulutetaan. Nykyisin ne maksetaan siellä, missä ne tuotetaan. Tämä on johtanut  mm. verojen kiertämiseen veroparatiisien kautta. Mielestäni ehdotus on hyvä! Me tarvitsemme maailmanlaajuiset pelisäännöt myös digijättiläisille.

”With great power comes great responsibility” Sanoi Ben-eno hämähäkkimiehelle.

Jälkikirjoitus:

Teosto on tehnyt juuri pohjoismaisen sopimuksen facebookin ja Instagramin kanssa musiikinkäytön korvauksista. Tekijät saavat siis jatkossa korvauksen teostensa käytöstä somessa. Tärkeä askel oikeaan suuntaan.

Share This: