Tällä viikolla Korona on vaikuttanut meistä jokaiseen. Itse lähdin vielä maanantaina aika luottavaisella mielellä opiskelijoiden kanssa Osloon. Tilanne muuttui kuitenkin nopeasti ja lopulta päädyimme tulemaan etuajassa takaisin Suomeen. Kotona minua odotti peruutusviestien tulva. Kaikki keikat ja tilaisuudet, joissa olin joko muusikon tai tuottajan roolissa peruttiin koko kevään osalta. Tänään tuli viesti, että Vantaan lukiot siirtyvät etäopetukseen.
Ainakin seuraavat viikot kotini on kirjaimellisesti linnani ja nyt on pitkästä aikaa mahdollisuus miettiä tapojaan tehdä työtä ja olla tässä maailmassa.
Maailman ongelmat kuten Korona ovat yhteisiä ja myös ratkaisut niihin löydetään yhdessä. Jos koko kaupunki palaa niin aita oman talon ympärillä ei paljoa auta. Sen sijaan yhteisillä toimilla turvallisuuden ja vakauden eteen voidaan parantaa kaikkien elämää. Yhteistyö vaatii toistemme kuuntelemista, yhteisen maaperän etsimistä, kunnioitusta ja joustavaa mieltä.Tämä on ihmiskunnalle kasvun ja näytön paikka. Kriisi näytti taas, että moni asia vaatii päivittämistä ja uudistamista.
Olemme aivan liian haavoittuvaisia globaalin talouden häiriöille. Voimme miettiä, kannattaako kaikki lääkkeet, ruoka, komponentit… valmistaa siellä missä se on halvinta vai olisiko lähituotanto jossain asioissa parempi? Mitä jos nostaisimme yhteisen hyvän prioriteettilistallamme hieman korkeammalle.
Tarvitsemme uuden globaalin talousopin 2.0, joka palvelee muitakin päämääriä kuin rahan tekemistä.
Digitaalisuus mahdollistaa paikasta ja ajasta riippumattoman työskentelyn ja opiskelun. Valmiudet ja tekniikka on olemassa mutta ihmiset ovat tapojensa orjia ja hitaita muuttamaan rutiineja. Nyt on hyvä syy siirtyä digitalisaatiossa sanoista tekoihin ja ottaa kaikki hyöty irti teknologian antamista mahdollisuuksista. Antiikin Kreikassa orjat mahdollistivat etuoikeutetuille helpohkon elämän. Koneet, robotit ja digitalisaatio voivat olla meidän orjiamme ja tehdä elämästämme helpompaa. Ihminen ei ole vielä valitettavasti uskaltanut ottaa isännän roolia ja määritellä itse, mitä on hyvä elämä ja mikä on teknologian rooli siinä.
Myös hallitusten, firmojen ja muiden organisaatioiden visiot ja strategiat joutuvat tulikokeeseen. Nyt näemme mitä sanat tarkoittavat. Onko työtekijöiden hyvinvointi tärkeää, saavatko he tukea ja arvostusta? Miten yhdenvertaisuus tai tasa-arvo toteutuvat? Mitä tarkoittaa, että kaikista pidetään huolta ja ketään ei jätetä yksin?Kaikki nämä periaatteet maksavat kriisiaikoina, mutta uskon, että niistä kannattaa maksaa.
Toivon, että tämä kriisi opettaa meille toisten huomioon ottamista ja yhteen hiileen puhaltamista. Ehkä eniten tässä maailmassa minua liikuttaa se, että joku ojentaa vapaaehtoisesti auttavan kätensä, kun sitä tarvitaan.
Juuri nuo ihmisten pienet ja arkiset ystävällisyyden ja avuliaisuuden osoitukset pitävät tämän maailman kuosissa silloin, kun se uhkaa muuten hajota.
Pidetään huolta toisistamme!