Luin viime viikolla uutisen, että Austinin kaupunki Texasissa on noussut piilaakson ohi osaajien houkuttelussa ja se on juuri rankattu Yhdysvaltojen startup-kaupunkien uudeksi ykköseksi. Jutussa oli mainittu pääasiallisiksi syiksi edullinen kustannustaso ja työpaikkojen tarjonta.
Austiniin muuttaa joka päivä yli 150 uutta asukasta. Kaupunki oli vielä 90-luvulla vähän Vantaata suurempi ja nyt siellä asuu saman verran väkeä kuin pääkaupunkiseudulla yhteensä eli n. miljoona.
Yksi merkittävimmistä syistä kaupungin vetovoimalle löytyy musiikista ja kulttuurista, josta kaupungin maine ja kasvu on alkanut. Austin on ollut jo vuosia Austin ”Live Music Capital of the World”! Yhden perusillan aikana voi olla yli 100 keikkaa tarjolla ja kaupugissa järjestetään vuosittainmm. musiikki- ja viihdealan merkittävin messutapahtuma SXSW(South By Southwest). Pelkkä livemusiikki on kaupungille 2 miljardin dollarin vuotuinen bisnes, joka on moninkertaisesti enemmän Suomen valtion kulttuuribudjetti. Muusikoita kaupungissa asuu n. 10 000. Austin on myös ymmärtänyt kulttuurin ja musiikin merkityksen menestykselleen. Kaupunki tarjoaa nimittäin paikallisille ammattimuusikoille ilmaisen terveydenhuollon, joka ei ole ihan pikkujuttu USA:ssa. Vaikka kaupunki on Texasissa, se on vapaamielinen, monikulttuurinen ja sitä johtavat demokraatit. Rento ilmapiiri ja kulttuuri houkuttaa sekä koukuttaa.
Joku voi kysyä, miksi puhun Austinista Suomen kuntavaalien alla. Kulttuuri- ja tapahtuma-alaa on kuritettu kohtuuttomasti viimeisen vuoden aikana. Periaatteena on ollut ”ekana kiinni ja vikana auki”. Helsingin keskustan kasino voi olla täynnä ihmisiä mutta sen vieressä sijaitsevat teatterit ja konserttipaikat pysyvät kiinni. Viimeisenä niittinä tuli leikkaukset kulttuuribudjettiin.
Myös Vantaan kaupunki on tehnyt säästötoimia pandemian takia ja ne tulevat jatkumaan seuraavina vuosina. Projektin nimi on tuottavuus- ja kasvuohjelma. Ajatuksena on ollut, että kaikille kaupungin toimialoille annetaan säästötavoite ja toimiala miettii keinot, miten tavoitteisiin päästään. Eli kaikki mukana talkoissa. Paitsi että NOT! Jotkut ovat mukana aika paljon enemmän. Selvitin kaupungin virkamiesten avulla vähän lukuja ja ne ovat kylmääviä. Kaupunkikulttuurin (kulttuuri, liikunta, kirjastot, vapaa-aika, nuoriso) säästötavoitteet ovat ylivoimaisesti suurimmat, suurimmillaan kuusinkertaiset muihin toimialoihin nähden. Kaupunkikulttuurin palvelut ovat juuri niitä, joita kuntalaiset käyttävät eniten ja mihin ollaan myös tuoreiden tietojen mukaan keskimäärin tyytyväisimpiä. Ne ovat myös kustannustehokkaita ja ennaltaehkäisevät syrjäytymistä ja muita kalliiksi tulevia ongelmia. Vantaa sijoittuu tässä vaalikoneen tyytyväisyyskyselyssä suurien kaupunkien viimeiseksi. Syykin on selvä: Vantaa käyttää vähiten rahaa suurista kaupungeista kulttuuriin ja nyt kaupunki on säästämässä eniten juuri tältä toimialalta. Euromääräisesti kaupunkikulttuuri on pieni toimiala, jonka säästöjen merkitys on koko kaupungille mitätön mutta itse toimialalle valtava. Ei siis mitään järkeä. Kulttuurin pitäminen itsestäänselvyytenä ja vähemmän tärkeänä on syvällä ja sen juuret ulottuvat paljon pandemiaa syvemmälle.
Tähän pitää tulla muutos. Kulttuuri on koko yhteiskunnan sydän ja henkisen ja taloudellisen vaurautemme alkulähde. Sellaisena sitä tulee myös kohdella. Sen vuoksi aion ajaa seuraavia tavoitteita koko oman poliittisen urani Vantaalla ja ehkä myös valtakunnan tasolla.
- Vantaan tulee nostaa kulttuuribudjettiaan ja päästä jumbosijalta vähintään suurten kaupunkien keskikastiin. Mahdolliset väliaikaiset säästöt eivät voi olla suurempia kuin muilla toimialoilla.
- Valtion tasolla kulttuurin budjetti nostetaan vähintään yhteen prosenttiin koko valtion budjetista
- Kulttuurialan ja muidenkin freelancereiden/itsensätyöllistäjien työsuhteen määritelmä ja sosiaaliturva päivitetään 2000-luvulle.
Mitta on täysi! On aika nostaa kulttuuri sille kuuluvalle paikalle.
#mittaontäysi #kulttuuri