Pekka Rautio Posts

Oli hetki aikaa ennen valtuuston selostustilaisuutta ja ajattelin, nyt on sopiva hetki tehdä ensimmäisen valtuustokvartaalin tilinpäätös! Tässä raporttini suoraan kaupungintalolta

Opettelemista ja opiskeltavaa on ensikertalaiselle ollut paljon mutta mikään ei ole toistaiseksi tuntunut ylivoimaiselta. Olen päässyt vaikuttamaan minulle tärkeisiin asioihin enemmän kuin uskalsin odottaakaan. Toisena varavaltuutettuna olen valtuuston kokouksissa n. joka toinen kerta. Lisäksi olen aina mukana valtuuston seminaareissa, jotka ovat tärkeitä vaikuttamisen väyliä. Valtuuston lisäksi olen vapaa-ajan lautakunnassa, Vantaan viihdeorkesterin ja VTK(Vantaan teollisuuskiinteistöt) hallituksissa.

Politiikassa mitään ei saa aikaan yksin. Vihreä ryhmämme on Vantaan valtuuston kolmanneksi suurin ja olemme usein vaa’ankieliasemassa päätöksiä tehtäessä. Onneksi ja kiitos teidän äänestäjien ryhmämme on täynnä päteviä ja ahkeria ihmisiä. Olemmekin saaneet hyvin tavoitteitamme läpi meille tärkeissä asioissa. Esim. lisää resursseja lastensuojeluun ja varhaiskasvatukseen(subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palautus), selvityksen kolmiportaisen tuen käytöstä jne. Maanantain valtuustossa teemme kysymyksen ratkaisuista lastentarhaopettajapulaan. Sisäilma-asioiden hoitaminen kuntoon on myös meille tärkeä tavoite. Se on tosin osoittautunut haasteelliseksi tehtäväksi jo investointikatonkin takia.

Ryhmän toiminnan lisäksi olen itse ollut aktiivinen toisen asteen koulutuksen, liikuntapaikkojen, kulttuurin ja nuorisopalveluiden puolella. Olen pystynyt hyvin yhdistämään omat verkostoni ja politiikan tuomat mahdollisuudet. Muutenkaan kulttuuri- ja nuorisopalvelut eivät Vantaalla ole varsinaisesti politiikan keskiössä ja siellä yksikin valtuutettu voi saada paljon aikaan. Ruuhkaa ei ole.

Parhaiten asioita saa eteenpäin hankkimalla tietoa ja tekemällä yhteistyötä virkamiesten kanssa. Jos vielä on valmis antamaan kunnian päätöksistä jollekin muulle, niin tuuli on myötäisempi.

Tulevaisuudessa on luvassa myös isoja valtakunnan politiikkaan liittyviä kysymyksiä kuten Fennovoimasta irtaantuminen, turpeenpoltto Vantaan Energiassa sekä tietenkin Sote- ja maakuntauudistus. Varsinkin viimeinen kohta aiheuttaa isoa huolta. Vantaalla menee todella hyvin. Kaupungin vuoden 2017 tulos oli 40,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupunki vähensi pitkäaikaisia lainojaan 101 miljoonalla eurolla. Nyt olisi niukkojen vuosien jälkeen mahdollista investoida kaupunkilaisten hyvinvointiin mutta maakunta- ja soteuudistus uhkaa viedä resurssimme. Molemmat uudistukset ovat pääkaupunkiseudun kannalta haitallisia ja  täysin järjettömiä!

Joka tapauksessa olen tyytyväinen, että lähdin ja pääsin mukaan. Tehtävää riittää ja Vantaa on täynnä mahdollisuuksia. Tästä on hyvä jatkaa!

Share This:

Oletus kategoria

Olen saanut viime vuosien aikana tutustua useamman Euroopan maan koulujärjestelmään ja keskustella täkäläisten opettajien kanssa. Päällimäinen opetus on ollut se, että koulujen yksityistäminen on johtanut tuhoisiin seurauksiin. Esim. Ruotsissa raha seuraa opiskelijaa ja yksityiset koulut ottavat voittonsa säästämällä olosuhteista ja opetuksesta. Espanjassa yksityiskoulut taas ovat johtaneet valtaviin eroihin koulujen kesken. Perheet tekevät isoja liikeita saadakseen lapsensa oikeisiin kouluihin ja huonomaineisia opinahjoja vältellään. Tämä taas vaikuttaa osaltaan myös alueiden eriytymiseen, mitä ei taida toivoa kukaan.
Viimeksi eilen juttelin ruotsalaisen yksityiskoulun rehtorin kanssa ja jopa hän suhtautui asiaan todella kriittisesti. Koulujen yksityistäminen onkin Ruotsissa jo aika yleisesti todettu isoksi virheeksi ja yhdeksi suurimmista syistä ruotsalaisen koulun alamäkeen. Siellä käytetään peruskoulutukseen paljon enemmän rahaa kuin Suomessa ja tulokset ovat paljon huonompia. Kuulostaa ihan meidän Sote-uudistukselta?
Helsinki on nyt avaamassa varhaiskasvatusta enemmän yksityisille toimijoille palvelusetelin avulla. Itse pelkään, että varhaiskasvatuksen yksityistäminen avaa pidemmällä aikavälillä ovea myös yksityiskouluille. Varsinkin eskari on koko ajan enemmän ja enemmän osa peruskoulua. Kohta lauletaan: ”Eskarilainen kävelee kuin nainen”…
Suomalainen koulu ja varhaiskasvatus on todella kustannustehokasta ja laadukasta edelleen. Yksityisten varhaiskasvatusfirmojen lobbaus on Helsingissä kovaa ja päättäjien on syytä olla hereillä. Itse olen samaa mieltä kuin lapsiasianvaltuutettu Tuomas Kurttila. Varhaiskasvatukseen on asetettava perusopetuksen tapaan voitontavoittelun kielto!

Share This:

Oletus kategoria

Vähän aikaa sitten julkistettiin korkeakoulujen opiskelijavalintaan tarkoitettu ylioppilastutkintojen pistetaulukko, jonka mukaan tulevaisuudessa pitkästä matematiikasta saisi eniten pisteitä jatko-opintoihin pyrittäessä vaikka pyrkisi lukemaan esim historiaa. Piste-erot ovat suuria. Esim. filosofian laudaturista saisi 22p ja pitkästä matemaatiikasta 41. Aikamoista!

Itse jätin lukiossa juuri matematiikan vähemmälle, että pystyin keskittymään niihin asioihin, joihin oikeasti halusin panostaa. Monet valitsivat juuri päinvastoin ja hyvä niin…Onneksi siihen aikaan ei ollut tuollaista painotusta, koska tiesin, etten tule tarvitsemaan muuta kuin perus- ja tilastomatikkaa. Aika on rajallinen resurssi ja se kannattaa käyttää viisaasti.

Ehdotus kertoo aika pinnallisesta käsityksestä maailmasta. Jos istuu kannonnokkaan ja katsoo maailman tapahtumia, on vaikea pitää historiaa tai vaikka psykologiaa jotenkin matematiikkaa vähäpätöisempinä. Diplomatia, ihmisten väliset suhteet, kieli, kommunikointi, ymmärrys ihmismielestä ja kulttuureista. Ovatko ne vähänpätöisempiä asioita kuin yhtälöt?

Jos tehdään tekninen sovellus tai alusta, se tarvitsee sisältöä, joka usein on johdettu kulttuurista. Suomen ongelma ei ole talouden näkökulmasta ollut pitkällä aikavälillä insinöörien puute vaan markkinointiin, kommunikointiin ja brändäykseen liittyvät asiat(vrt Ruotsi/Ikea, H&M…)

Jokainen, joka on työskennellyt pedagogina, tietää, että innostunut ja kiinnostunut mieli oppii monikertaisesti enemmän kuin pakotettu. Jos matematiikka ei kiinnosta nuoria, niin sen opetusta pitää tehdä kiinnostavammaksi. Virossa on saatu hyviä tuloksia opetuksen pelillistämisestä. Digitaalisuus, virtuaalisuus ja 3D-sovellukset voisivat viedä matematiikan opetuksen uudelle tasolle.

Ehdotettu pistetaulukko jakaa nuoria voittajiin ja häviäjiin. Olisi täysin mahdollista toteuttaa uudistus niin, että se kannustaisi ja mahdollistaisi sekä laajan yleissivistykseen että erikoisosaamisen. Vähän sivistystä, vaivaa ja mielikuvitusta se toki vaatii…

Share This:

Oletus kategoria

Olen monesti miettinyt, miten maahanmuutosta voisi kirjoittaa ilman, että homma menee huuteluksi ja moralisoinniksi. On jotenkin älytöntä, että meillä on suuri aihe, josta julkisesti ja asiallisestikin kirjoittaminen on aina jossain piireissä sosiaalinen itsemurha. Puolikin pitäisi valita tai joku valitsee sen puolestasi. Kukkahatusetä tai natsi? Siinäkö on vaihtoehdot? En tiedä mutta nostan pääni juoksuhaudasta ja heilutan ensin valkoista lippua. Katsotaan huomataanko sitäJ Yritän olla pragmaattinen ja jätän moraaliset pohdinnat toiseen kertaan.

Tähän asti näkemämme kansainvaellus on ollut vain pieni maistiainen, mitä on tulossa, jos emme pysty ratkaisemaan maahanmuuton taustalla olevia ongelmia. Ilmastonmuutos, sodat ja köyhyys ajavat ihmisiä Eurooppaan. Ihmiset(myös suomalaiset) ovat aina liikkuneet paremman elämän perässä pitkin planeettaa. Oma elämä on jokaiselle ainutkertainen ja mitäpä me emme tekisi, että siitä tulisi mahdollisimman hyvä? Siitä tuskin voi ketään syyttää? Vaikka Suomi ja Eurooppa tarvitseekin uusia ihmisiä, tuskin kukaan pitää hyvänä ja kestävänä vaihtoehtona sitä, että kokonaiset kansat muuttavat Eurooppaan ihmissalakuljetus OY:n venekyydeillä. Eurooppa repeilee jo nyt maahanmuuton edessä ja Iso karhu naapurissamme ja moni muu toimija terroristeista rikollisryhmiin ovat valmiita käyttämään kaikenlaista epävakautta hyväkseen. Meillä ei ole varaa olla heikkoja ja riitaisia. Pitäisi siis löytää ratkaisuja, joiden kanssa suuri enemmistö pystyy elämään.

Paras ratkaisu olisi pystyä luomaan hyvän elämän edellytyksiä sinne, mistä nyt halutaan pois. Kehitysyhteistyö(erityisesti tyttöjen koulutus(, rauhanvälitys ja diplomatia ovat tärkeitä työkaluja ja niihin kannattaa satsata. Jokainen syntypaikallaan ratkaistu kriisi voi estää vuosikymmeniä kestävän koko maailmaa koskevan ongelmien vyyhdin.

Kehitysmaiden todellinen vaurastuminen voi tässä maailmassa tapahtua kuitenkin vain kaupan, globalisaation ja hyvän hallinnon kautta. Se, mitä on tapahtunut Aasiassa voi tapahtua myös muualla. Ei siitä ole kovin kauaa, kun osa EU-maistakin täytti kehitysmaan kriteerit. Tarvitaan työtä, investointeja ja koulutusta sinne, missä niitä ei nyt ole. Tässä Eurooppa ja eurooppalaiset yritykset voisivat olla edelläkävijöitä. Voisiko esim. Afrikka olla meille kumppani eikä jälkikolonialistinen raaka-ainevarasto? Voisiko joku suomalainen suuryritys perustaa tehtaan vaikka Tansaniaan ja koulun sen yhteyteen?

Olin juuri kuuntelemassa Porin Suomi-Areenalla keskustelua suomalaisesta työstä, menestyksestä, yrittämisestä ja taloudesta. Mukana oli Sixten Korkman, Carl Haglund ja joukko suomalaista yritysjohtoa. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että Suomi tarvitsee paljon uusia ihmisiä pärjätäkseen. Työperäistä maahanmuuttoa siis tarvitaan runsaasti. Menestys ja uudet ideat syntyy siellä, missä ihmiset kohtaavat hyvässä hengessä. Piilaaksossa kaikki ovat jostain muualta! Se on voimavara. ”Rajat kiinni” tarkoittaa köyhyyttä ja kurjuutta kaikille. Kysymys kuuluukin kuinka paljon ja millä tavalla toteutettuna meillä voisi olla humanitaarista maahanmuuttoa ja miten voisimme helpottaa työperäistä maahanmuuttoa? Rasismiin meillä ei ole varaa taloudenkaan näkökulmasta. Aika vaikea houkutella kansainvälistä työvoimaa Suomeen, jos esim. lapset kohtaavat rasismia ja syrjintää kaduilla. Voisiko Pohjois-Afrikassa olla keskuksia joiden kautta ihmiset voivat hakea turvapaikkaa tai työlupia Eurooppaan ilman salakuljetusta? Heillä olisi heti paikka, minne mennä ja työtä, jota tehdä ilman odottelua. Itse uskon, että työ- tai opiskelupaikka on ihmisille mieluisampi ja parempi vaihtoehto kuin sossun luukku. Tämä vaatisi tietenkin poliittista tahtoa, paremmin toimivat ulkorajat ja suuremmat pakolaiskiintiöt. EU voisi luoda jonkinlaisen Green Card-järjestelmän niille siirtolaisille, jotka eivät ole turvapaikanhakijoita. Karkeasti periaattella ”Jos pystyt työllistämään itsesi, täällä on paikka sinulle”. Kaikille pitää antaa mahdollisuus mutta ketään ei tarvitse hyysätä. Mielestäni ihan toimiva periaate lastenkasvatuksesta aikuistenkin maailmaan! Puhutaan, kuunnellaan, kunnioitetaan ja yritetään ymmärtää!

Share This:

Oletus kategoria

Rahoittavatko yritykset yhteiskuntaa vai yhteiskunta yrityksiä?

Niin kauan kuin muistan on Suomessa käyty keskustelua ylisuureksi paisuneesta julkisesta sektorista. Äänekkäimpia ovat ne, joka kuvittelevat olevansa niitä maksajia. Heidän mukaansa julkinen puoli on kasvanut liian suureksi ja meillä ei ole siihen enää varaa. Osa tekee töitä otsa hiessä ja muut matkustavat siivellä?

Jos ajatellaan meidän yhteiskuntaa joukkueena, julkinen puoli edustaisi juniorivalmennusta ja kaikkea huoltoa välineistä terveyteen. Sitten on se joukkue, joka on kasvatettu näiden taustajoukkojen avulla. Joukkueessa on taas muutama tähtipelaaja, jotka tekevät maaleja. Heitä voisi verrata yhteiskuntamme menestyjiin. Niihin, joiden tuloista suurin osa veroista kertyy.

Suomi ei kuitenkaan pyöri ilman näitä taustajoukkoja; varhaiskasvattajia, opettajia, sairaanhoitajia, poliiseja, palomiehiä, lääkäreitä ja monia muita kuntien ja valtion työntekijöitä. He mahdollistavat sen, että joku voi tehdä maaleja ja menestyä. Vanhemmat pääsevät töihin, kun lapset menevät päiväkotiin. Heidän vaivansa hoidetaan julkisissa sairaaloissa jne. Minkä arvoista on, että opettaja, nuorisotyötekijä tms. auttaa väärille raiteille menossa olevan nuoren takaisin ladulle? Onko se vähemmän arvokasta kuin johtajan työ?

Kiertotalous on juuri nyt pinnalla. Se voisi myös tarkoittaa sitä, että raha kiertää julkisista taskuista yksityisiin ja toisin päin…Kunnat ja valtio ovat myös asiakkaita, joiden tilaukset mahdollistavat monien yritysten toiminnan. Raha kiertää ja julkinen sektori on yksi suurimpia talouden dynamoita. Tämä tuntuu usein unohtuvan…Niin kuin sekin, että julkisen sektorin mahdollistamat yritysten voitot ovat aina yksityisiä mutta yritysten(pankkikriisi, Talvivaara…) aiheuttamat tuhot tulevat kansalaisten maksettaviksi. Tai tehottomat ja kilpailua vääristävät yritystuet, joita Suomessa maksetaan vuosittain kahdeksan miljardin verran. Tässähän voisi melkein ajatella, että veronmaksajat rahoittavat yrityselämää? Väitetään pääministerimmekin vaurastuneen veromaksajien rahoilla(Seura 8.6.17).

Suurin osa julkisista menoista kohdistuu sote-palveluihin ja sivistys- ja kasvatustussektoriin. Kun säästöjä vaaditaan, niin kannattaa pitää mielessä, että suomalainen terveydenhuolto ja koulutus on tutkitusti laadukasta ja kustannustehokasta. Joka muuta väittää, ei tiedä mistä puhuu. Elämä on joukkuelaji. Yksi voi tehdä maalin, mutta muut mahdollistavat sen! Verot ovat investointi tulevaisuuteen ja menestyjien tapa maksaa takaisin.

Se ei ole minun ansiotani, että synnyin hopeinen lusikka suussa. Eikä se ole sinun syytäsi, jos sait puisen kauhan.

Share This:

Blogi

Minulta on viime aikoina kysytty, miksi valitsin puolueekseni Vihreät. Osa on ollut sitä mieltä, että hyvä jäbä mutta väärä jengi. Tässä vähän perusteluja.

Olen ollut aina sitä mieltä, että Vihreistä löytyy suomen fiksuimmat poliitikot ja heitä olen myös itse äänestänyt. Olen fanittanut pitkään esim. Osmo Soinivaaraa, Heidi Hautalaa, Hannu Oskalaa, Pekka Haavistoa ja Antero Vartiaa. Nyt kun olen tutustunut itse Vihreisiin poliitikkoihin käsitykseni on vaan vahvistunut. Voi ihan perustellusti sanoa, että Vihreät on tiede- ja yrittäjäpuolue, joka ymmärtää parhaiten myös itsensätyöllistäjien tilanteen. Jos joku vielä tänä päivänä puhuu ”ituhippeilystä tai piiperryksestä” suosittelen matkustamista 90-luvulta nykyaikaan ja katsomaan ympärilleen. Vihreiden vaikutus Suomeen ja erityisesti Helsinkiin on ollut valtava ja mielestäni positiivinen sekä viihtyvyyden että talouden suhteen. Think Big! Siitä on hippeily ja piiperrys todella kaukana.

Tiede tuottaa parasta ja luotettavinta tietoa myös päätöksen tekoa ajatellen. Vihreissä on kaikista puolueista eniten tutkijoita ja korkeasti koulutettuja.

Vihreissä on paljon yrittäjiä, prosentuaalisesti enemmän kuin suomalaisissa keskimäärin. Markkinatalous onkin toistaiseksi paras tapa tuottaa hyvinvointia ja ihmiskuntaa hyödyttäviä innovaatioita. Kaikkeen se ei kuitenkaan sovi. Esim. Sote-palvelut ja koulutus voidaan hoitaa paremmin julkisina palveluina. Luontoakaan ei kannata antaa vapaasti markkinoiden käsiin. Ei uusia Talvivaaroja ja pidetään vedet yhteisenä omaisuutena. Vihreiden talouspolitiikka onkin realistista sekä vastuullista ja palvelee ihmisten hyvinvointia ja uusien palvelujen syntymistä. Valitettavasti esim. Kokoomuksen kohdalla markkinatalous tarkoittaa usein suuryritysten etujärjestönä olemista. Räikein esimerkki tästä on juuri nyt käsillä oleva terveyspalveluiden yksityistäminen. Demarit taas tanssii minuun makuun liikaa AY-liikkeen pillin mukaan ja on muutenkin jämähtänyt menneisyyteen. Olen saanut itse vaalikoneesta usein tulokseksi RKP:n. Valitettavasti en ole ruotsinkielinen.

Koko maailman kannalta tärkein kysymys on kuitenkin ilmastonmuutoksen torjuminen. Yksikään muu asia maailmassa ei vaadi yhtä paljon ihmiskunnan huomiota. Tässä suhteessa Vihreillä on kaikista puolueista kunnianhimoisimmat tavoitteet. Lisäksi liberaalit arvot, halu satsata koulutukseen, ihmisarvon kunnioitus ja tasa-arvo ovat korkealla Vihreiden asialistalla.

Pystyn siis allekirjoittamaan suurimman osan Vihreiden tavoitteista. Kuntavaaliohjelma on mielestäni todella hyvä. Valtakunnan tasolla on asioita, josta olen eri mieltä puolueen virallisen kannan kanssa. Ehkä olisi syytä huolestua, jos jonkin puolueen tavoiteohjelma olisi suoraan omasta elämästäJ Olen kuitenkin ilahtunut siitä, että puolueessa on paljon erilaisia näkemyksiä ja niistä myös keskustellaan avoimesti. Keskimäärin siis hyvää ja paljon ennakkoluuloja monimuotoisempaa jengiä. On ilo olla mukana!

Share This:

Oletus kategoria

Minkäläinen olisi maailma ilman kuvia, musiikkia, tanssia tai tarinoita? Mihin käyttäisimme aikamme ja millä täyttäisimme älylaitteidemme muistin?

Elämä sellaisessa ympäristössä olisi yhtä mahdotonta kuin Merkuriuksella. Taide on meissä, se ympäröi meitä, se kertoo meistä. Kun sanat loppuvat, soivat sävelet. Kun kauneus tai kauheus ympäröi meitä, tartumme kynään tai pensseliin.

Kulttuuri ja taide luo symboleja, joiden ympärille on perustettu kokonaisia valtiota tai kansanliikkeitä. Kuninkaiden kruunut, valtioiden liput, kansallislaulut, puolueiden tunnukset, sukupolvikokemukset, Ultra Bra, Iron Maiden, Punk, Lemminkäisen äiti, Hakaristi, jääkiekkojoukkueen logo, Rock, Kevätuhri, Finlandia, Krusifiksi, Star Spangled Banner, Guernica, Daavidin tähti, Moottoritie on kuuma, Neruda, Wagner, Buddha-patsas, Popeda, Waltari…

Taide on ihmiskunnan polttoaine hyvässä ja pahassa. Se kokoaa meidät yhteen ja saa meidät liikkeelle. Taiteilijat, kirjailijat ja filosofit ovat muuttaneet maailmaa syvällisemmin kuin kukaan muu.

Kulttuuri on se perusta, jolla koko yhteiskunta ja sen kehitys lepää. Ilman musiikkia, kuvia ja tarinoita, meillä on vain tyhjiä kuoria ja laitteita ilman sisältöä.

Ai niin! Mikä se tärkein asia sitten on? En kerro! Kyllä te tiedätte…

Share This:

Oletus kategoria

Ylen vaalikone kysyi minulta, minkä asian mullistaisit kunnassasi? Paljon on parannettavaa ja korjattavaa mutta yksi asia kaipaa perinpohjaista mullistusta Vantaalla ja koko Suomessa. Se on rakentaminen ja kiinteistöjen huolto. Tänään oli taas Hesarissa yhden homeisen koulun surullinen tarina. On anteeksiantamatonta, että kokonainen sukupolvi lapsia sairastuu huonon rakentamisen ja kiinteistöhuollon takia. Lienee jo aika kiistatonta, että viime vuosikymmeninä Suomessa on rakennettu paljon kalliita ja käyttäjilleen vaarallisia tiloja. Se on yhtä viisasta kuin polttaa rahaa pihalla ja hengittää palamiskaasut keuhkoihinsa. Hullun hommaa siis!

Näyttää siltä, että energiatehokkuudessa on menty liian pitkälle. Rakennukset ovat niin tiiviitä, että pienikin virhe rakennusvaiheessa voi pilata koko liiterin. Lisäksi säästetään ilmanvaihdosta ja lasketaan kiinteistöjen lämpötiloja öisin. Ilma ei vaihdu tarpeeksi, kosteus tiivistyy eikä pääse pois rakenteista. Kukaan ei ole niin hullu, että tekisi vastaavaa omassa kodissaan!

Lisäksi ongelmia on urakoiden tilaamisessa, kilpailutuksessa, valvonnassa ja rakentamisen yleisessä laadussa jne… Siis oikeastaan ihan kaikessa! Olisiko tässä jo kansallisen hätätilan paikka? Pitäisikö meidän laittaa parhaat asiantuntijamme miettimään rakentamista ja luoda sellaiset suositukset ja säännöt, että ne tukevat laadukasta ja terveellistä rakentamista.

Mahdollisuuksia ja osaamista Suomesta edelleen löytyy. Nyt tarvitaan strategia ja tahtoa. Jossain sitä jo on. Pudasjärvelle valmistui juuri maailman suurin hirsikoulu ja Kuhmossa tehdään parhaillaan koulua massiivipuisesta CLT-elementistä. Suomalaisia kouluja suomalaisesta puusta! Ei huono!

Vantaa voisi olla tässä edelläkävijä. Otetaan kisa Espoon ja Helsingin kanssa. Kuka rakentaa parhaimmat, kestävimmät ja terveellisimmät koulut sekä päiväkodit! Voisimmeko palkita rakentajat laadusta ja huolellisuudesta? Ehkä tämä olisi kansanliikkeen arvoinen asia! #torillatavataan #puurakentaminen #painovoimainenilmanvaihto

Share This:

Oletus kategoria

Tutkimusten mukaan n. 80%:lla ruotsalaisista vangeista on oppimiseen liittyviä vaikeuksia ja 55% heistä on jonkinasteinen ADHD. Suomalaisilla vangeilla taas on todettu ADHD-piirteitä kymmenkertaisesti verrattuna muuhun väestöön. Nämä tilastot ovat vain jäävuoren huippu mutta kertovat siitä, että oppimisvaikeuksien yhteiskunnalliset vaikutukset ovat valtavat. Tämä on myös asia, johon voimme vaikuttaa varhaiskasvatuksen, koulun ja toimivan lastenhuollon kautta.

Usein syrjäytyminen alkaa jo varhaislapsuudessa. Vanhempien ongelmat, perheväkivalta, välinpitämättömyys ja muut traumatisoivat kokemukset voivat antaa sysäyksen negatiiviseen kierteeseen, jota on vaikea katkaista. Kaikki tämä altistaa myös oppimisvaikeuksille. Jos lapsella on esim. lukemiseen tai tarkkaavaisuuteen liittyviä vaikeuksia, voi koulunkäynti tuntua hänestä mahdottomalta. Kuvittele itsesi kiinan kieliselle yliopiston fysiikanluennolle. Tavallinen oppitunti suomalaisessa koulussa voi tuntua oppimisvaikeuksista kärsivästä lapsesta suunnilleen samalta. Ainoa asia jonka lapsi oppii on, että hänestä ei ole mihinkään ja yrittäminenkin on turhaa. Kun koulu menee huonosti ja lapsi saa häirikön leiman otsaansa, negatiivistä kierrettä on vaikea katkaista. Jatko-opinnot, työelämä, ihmissuhteet, ongelmien siirtyminen seuraavalle sukupolvelle…Pahimmillaan ”ei kenenkään lapsesta” voi tulla kaikkien painajainen.

Kyseessä on siis ongelma, joka aiheuttaa sekä inhimillisiä kärsimyksiä että valtavia kuluja yhteiskunnalle. Mitä me voimme asialle tehdä? Me voimme antaa tukea niille, jotka sitä tarvitsevat. Esim. ADHD tai lukivaikeudet eivät tarkoita, että lapsi olisi jotenkin kyvyiltään rajoittunut. Oikeilla tukitoimilla koulunkäynti voidaan saada sujumaan ja samalla vahvistaa lapsen itsetuntoa. Maailmassa on paljon yritysjohtajia, tieteen tekijöitä tai muita oman alansa huippuja, joilla on erilaisia oppimisvaikeuksia. Epätieteellinen arvioni on, että esim monet seikkailijat ja tutkimusmatkailijat saisivat tänä päivänä ADHD-diagnoosin.

Nykyisessä Inklusiivisessä(kaikille yhteinen) koulussa ihanteena on, että kaikki lapset opiskelevat omassa lähikoulussaan tavallisilla luokilla ilman erityisluokkia tai ”tarkkiksia”. Tämä taas tarkoittaa sitä, että luokassa voi olla useita lapsia, jotka tarvitsevat tehostettua tai erityistä tukea. Ilman ammattitaitoista erityisopettajan tai avustajan apua tilanne voi olla yksittäiselle opettajalle mahdoton ja tuhota koko luokan ilmapiirin ja oppimismahdollisuudet. Me tarvitsemme kouluille riittävät resurssit, että kaikkien yhteinen koulu voi toimia. Me tarvitsemme erityisopettajia, taidepedagogeja, koulunkäynninohjaajia, psykologeja ja kuraattoreja.

Hyvinvoinnin tukeminen on halvempaa kuin pahoinvoinnin lääkitseminen tai parantaminen. Lapsiin ja nuoriin sijoittaminen on sijoitus koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Lapsuudessa ja nuoruudessa luodaan pohja, jonka avulla tulevat kansalaiset vaurastuttavat yhteisöämme aineellisesti ja henkisesti. Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen resurssien heikennykset ovat pois kaikkien hyvinvoinnista. Jos lapsi saa tarvitsemaansa tukea ajoissa, niin hän voi kasvaa rauhassa parhaaksi versioksi itsestään. Jos tukea ja apua ei ole saatavissa, voivat melko pienetkin vaikeudet oppimisessa tai haasteet käyttäytymisessä viedä elämän sivuraiteille.

Share This:

Blogi

Minulta on viime viikkoina kysytty useasti, mitkä ovat ne asiat, joita haluaisin poliitikkona ajaa ja edistää? Tein tälläisen listan:

  1. Haluan olla mahdollistaja! Asukkaat tekevät kaupungin ja poliitikkojen tehtävä on auttaa toteuttamaan hyviä ideoita. Toivon, että Vantaa kehittyy entistä urbaanimpaan ja virkeämpään suuntaan. Kaupunkitapahtumat, festarit, yhteisöllisyys, ruoka, kulttuuri, museot ja yritykset ovat asioita, joista viihtyisä kaupunki on tehty.
  2. Lapset ja nuoret! Tämän maailman todellisia sankareita ovat he, jotka pitävät huolta päivittäin jälkikasvustamme. Ilman heitä ei yhteiskuntamme pyöri. Arvostuksen heitä kohtaan täytyy näkyä myös konkreettisesti. Ehdoton ei ryhmäkokojen suurentamisille päiväkodeissa ja kouluissa sekä riittävät resurssit myös erityisopetukseen. Pronssinen varhaiskasvattajapatsas Vantaalle!
  3. Kulttuuri on se perusta, jolla koko yhteiskunta ja sen kehitys lepää. Ilman musiikkia, kuvia ja tarinoita meillä on vain tyhjiä kuoria ja laitteita ilman sisältöä. Kulttuurin harrastaminen ei saa olla lompakosta kiinni.
  4. Tasa-arvo! Vantaa voisi olla Suomen tasa-arvoisin kaupunki, jossa jokaisella postinumerosta tai taustastaan riippumatta olisi yhtäläiset mahdollisuudet hyvään elämään. Ei alueiden eriarvoistumiselle! Tämä on yksi tärkeimpiä asioita kaupunkimme tulevaisuuden kannalta ja siihen myös kuntapoliitikot voivat vaikuttaa.
  5. Yhteistyö! Ihmisillä on erilaisia käsityksiä hyvästä yhteiskunnasta. Keskustelemalla ja kuuntelemalla voimme löytää yhteisiä päämääriä. Kyky tehdä yhteistyötä myös niiden ihmisten kanssa, joiden maailmankuva tai kulttuuri eroaa omastamme, on koko ihmislajin menestyksen edellytys. Elämä on joukkuelaji. Yksi voi tehdä maalin, mutta muiden pitää mahdollistaa se.

Share This:

Oletus kategoria